Hyvinvointialueiden talous on varsin tiukalla koko Suomessa. Tilanteen tasapainottamiseksi on vireillä suuria muutoksia, mutta myös pienillä arkisilla teoilla on huomattavaa merkitystä kokonaisuudessa.
– Klinikoiden jokapäiväiset käytännöt vaikuttavat palvelujärjestelmän kustannuksiin. Vaikka yksittäiset päätökset eivät tuntuisi kovinkaan suurilta, voi niillä suuremmassa mittakaavassa olla merkittäväkin vaikutus, muistuttaa Nuorten Lääkärien Yhdistyksen koulutusvaliokunnan puheenjohtaja, LL Markus Hautamäki.
Esimerkiksi laboratoriokokeita määrätään päivittäin satoja, jopa tuhansia. Vaikka yksi laboratoriokoe maksaisi vain pari euroa, tuhansilla kerrottuna niistä kertyvät isot summat. Vuoden perspektiivillä summa kumuloituu jo kummasti.
– Päivittäinen kustannustehokkuus ja terveystaloustieteen näkökulma kuuluu periaatteessa ihan jokaiselle meistä. On hyvä pitää mielessä, että jokaisella laboratoriopaketilla ja röntgenkuvalla on hintansa.
Jokaisen kliinikon olisikin tärkeää pysähtyä miettimään, onko jokainen laboratoriokoe todella tarpeen potilaan hoidossa vai tuleeko epähuomiossa tai vanhasta muistista tilattua jotain ylimääräistä.
– Kaikki tarpeelliset tutkimukset täytyy ilman muuta tehdä, mutta esimerkiksi verikokeita tilattaessa aika usein mukaan tulee perusverenkuva ja nestearvot, vaikka ne eivät kyseisessä tilanteessa olisi tarpeellisia. Tarpeettomia laboratoriotutkimuksia tehdään käsitykseni mukaan merkittäviä määriä, mikä tarkoittaa myös tarpeettomia kustannuksia.
– Myös kuvantamistutkimuksissa on syytä olla valppaana, Hautamäki lisää.
Jokainen lääkäri pystyy ammattitaitonsa pohjalta miettimään, onko omissa rutiineissa viilaamisen varaa.
Tietoa kustannusvaikuttavasta kohtaamisesta
Markus Hautamäki painottaa, että säästökohteista on vaikeaa ellei mahdotonta antaa yleistä linjaa. Jokainen lääkäri pystyy ammattitaitonsa pohjalta miettimään, onko omissa rutiineissa viilaamisen varaa.
– Lääkärin rooliin kuuluu toimia tietyllä tavalla portinvartijana myös erikoissairaanhoidon resurssien käytössä. Portinvartija tulee samalla vahtineeksi rahakirstua. Nyt kun elämme tietynlaisen säästöpakon aikaa, on hyvä hetki kiinnittää huomiota tällaisiin asioihin.
Aihetta pohditaan laajemmin kurssilla ”Lääkäri hyvinvointialueen kirstunvartijana”. Kurssille osallistuja saa ymmärrystä siitä, miten jokapäiväiset kliiniset päätökset vaikuttavat terveydenhuollon kokonaiskustannuksiin. Koulutuksessa käsitellään myös terveydenhuollon priorisoinnin perusteita, joista tulee kertomaan terveydenhuollon professori Kristiina Patja Helsingin yliopistosta.
Lisäksi kurssille osallistuja saa kättä pidempää kotiinviemistä siitä, mitä on kustannusvaikuttava kohtaaminen potilastyössä. Aiheen tuntee hyvin tutkimuspäällikkö Harry Köhler Turun yliopistosta.
Entä keitä kurssille toivotaan osallistuvan? Markus Hautamäki uskoo, että siitä on hyötyä jokaiselle kollegalle, vastavalmistuneesta hallinnon tehtävissä työskenteleviin.
– Ehkä eniten hyötyvät erikoistumis- tai YEK-vaiheessa olevat kollegat, mutta varmasti myös vanhemmat kollegat saavat uutta, tarpeellista tietoa. Meillä kaikillahan pitää olla säästölasit nenällä.
Kurssi nro 320 Lääkäri hyvinvointialueen kirstunvartijana Lääkäripäivillä perjantaina 26.1.2024.
Toim. Jaana Ahlblad