Tiesitkö, että työkyky määritellään Suomessa usealla eri tavalla? Tarkka määritelmä riippuu siitä, mihin vakuutus- tai palvelujärjestelmän osa-alueeseen työkykyä – tai työkyvyttömyyttä – todistetaan ja minkä lainsäädännön pohjalta arviointia tehdään. Työkykyä arvioidaan siis eri tavalla eri tilanteissa.
Hallituksen tavoite saada muutamassa vuodessa 100 000 uutta työllistä sekä nostaa työllisyysastetta usealla prosenttiyksiköllä 80 prosenttiin ja kasvattaa tehtyjen työtuntien määrää ei varmastikaan tule vähentämään työkyvyn arvioinnin tarvetta ja merkitystä.
Hallitusohjelmista riippumatta työkyvyn lääketieteellinen arviointi on joka tapauksessa jokaisen potilastyötä tekevän lääkärin arkea.
– Sairausperustaisia poissaoloja kirjoitetaan myös työelämän ulkopuolella oleville, kuten työttömille ja opiskelijoille silloin, kun he ovat oikeutettuja Kelan sairauspäivärahaan, koulutuslääkäri, LT Minna Majuri muistuttaa.
Lääkäriä haastaa Majurin mukaan muun muassa se, että hän tekee työkyvyn arviointia vastaanotollaan aika usein yksin. Organisaation muiden ammattilaisten rooleja työkyvyn arvioinnissa ei ehkä kiireessä muisteta tai tunnisteta.
– Hoitaja, fysioterapeutti, psykologi, sosiaalialan työntekijä ja kuntoutussuunnittelija ovat tärkeitä ihmisiä siinä, että lääkäri pystyy aidosti keskittymään toimintakyvyn ja työkyvyn arviointiin eli lääketieteellisiin perusteisiin.
Voimavarat edellä
Poissaolon tarpeen määrittelyssä, työkyvyn arvioinnissa ja työkyvyn tuen prosesseissa olisi tärkeää päästä oikea-aikaisuuteen.
– Työikäiset ovat usein segmentoituneet moneen eri palvelujärjestelmään ja siksi on olemassa riski, että tiedonkulku katkeaa, jos ei ole yhdessä sovittuja käytäntöjä ja toimintamalleja.
– Lääkärin on hyvä panostaa myös kuntoutuksen lainsäädännön ymmärtämiseen ja kuntoutusverkoston tunnistamiseen, HUS Työterveydessä ja Työterveyslaitoksella sekä Helsingin yliopistossa työskentelevä Majuri lisää.
Työkyvyn arviointia ei pitäisi tehdä kiireessä, vaan se tulisi aina mieltää prosessina, jossa osallistetaan potilasta miettimään ratkaisuja omaan tilanteeseensa. Lisäksi potilaan kanssa tulisi keskittyä hänen voimavaroihinsa, ei ongelmiin.
– Lainsäädäntö ohjaa meitä ongelmalähtöisesti todentamaan vikoja, vammoja ja sairauksia, jotka heikentävät työkykyä. Potilaan kanssa pitäisi enemmän puhua jäljellä olevasta työkyvystä, jotta se vahvistaisi hänen voimavarojaan.
Lääkäri työkykyä tukemassa -kurssi tarjoaa hyvän tietopaketin siitä, miten oman organisaation moniammatillisuutta sekä organisaation rajat ylittävää yhteistyötä voi parhaiten hyödyntää potilaan työkyvyn tukemisessa. Kurssin jälkeen osallistuja tunnistaa myös oman käsityksensä työkyvystä.
Minna Majuri toivottaa tervetulleeksi kurssille kaikki työkyvyn tukemisesta kiinnostuneet. Erityisen hyödyllinen se on yleislääkäreille ja työterveyslääkäreille sekä kyseisille aloille erikoistuville sekä terveydenhuollon laadun ja potilasturvallisuuden erityispätevyyttä suorittaville.
Kurssi nro 319 Lääkäri työkykyä tukemassa Lääkäripäivillä perjantaina 26.1.
(Kurssi on avoin kaikille Lääkäripäivien osallistujille, myös näyttelykävijöille.)
Toim. Jaana Ahlblad