Nuorisopsykiatriassa on tärkeää ylläpitää positiivista ja optimistista lähestymistapaa kaikkein vaikeimmissakin tilanteissa, joissa nuoria kohdataan. Tämä lähestymistapa palvelisi ihan kaikkia erikoisalasta riippumatta, sanoo psykologi Viivi Mondolin. Tällä hetkellä väitöskirjatutkimusta resilienssistä tekevä Mondolin on työskennellyt pitkään nuorisopsykiatrisessa erikoissairaanhoidossa.
– Koko psykiatrian kentällä tarvittaisiin nyt ajattelutavan muutosta. Oirekeskeinen ja ongelmiin keskittyvä puhe on monessa tilanteessa tarpeellista, mutta jättää huomioimatta ihmisen voimavarat ja vahvuudet, jotka voitaisiin valjastaa ongelmien korjaamiseen. Itse näen tämän täydentävänä näkökulmana joko–tai-dikotomian sijasta.
Potilaan voimavarojen huomioiminen on tärkeää erityisesti mielenterveyteen liittyvissä tilanteissa, mutta siitä on hyötyä myös somaattisten vaivojen käsittelyssä.
– Mielenterveys on läsnä oikeastaan kaikkialla. Silti jostain syystä jopa mielenterveystyössä tuntuu unohtuneen positiivisen lähestymistavan hyödyt, Mondolin miettii.
Hänen mukaansa potilaan voimavarojen huomioiminen saattaa myös helpottaa lääkärin työtä. Vaikeuksiin ja ongelmiin keskittyvään työhön liittyy negatiivisia tunteita, joka voi olla kuluttavaa.
– Kun katsetta siirtää hiukan ja tiedostaa myös hyvät ja myönteiset tekijät, vaaka saa mahdollisuuden keikahtaa kuormituksen puolelta tasapainoon.
Pitääkö kaiken olla ihanaa?
Positiivinen psykologia… onko se jotain huuhaata ja käsienheiluttelua? Viivi Mondolin tunnistaa epäilykset, jotka sanapari monissa herättää.
– Voidaan esimerkiksi ajatella, että positiivinen psykologia tarkoittaa ongelmien, epämukavien asioiden ja hankalien tunteiden kieltämistä. Siitä ei missään tapauksessa ole kyse. Sen sijaan myönteisyys ja optimistisuus vaikuttavat siihen, miten kohtaamme vaikeudet ja ongelmat.
Positiivisen psykologian teemat tukevat vahvimmin ongelmien ennaltaehkäisyä ja varhaisen vaiheen tukea, mutta siitä saadaan hyötyä myös ongelmien hoidossa. Ja mikä parasta, ajattelutavan omaksuminen ei vaadi pitkällisiä opintoja ja ”aivojen niksauttamista” kokonaan uuteen asentoon.
– Positiivisen psykologian teemat ovat varsin arkijärkisiä. Ihmiset ymmärtävät ja oivaltavat ne helposti, kun heitä vain muistutetaan niistä.
Mondolin on yksi luennoitsijoista kurssilla, josta osallistuja saa mukaansa tutkimukseen pohjautuvaa tietoa siitä, mitä positiivinen psykologia on ja mitä annettavaa sillä on lääketieteen ammattilaiselle. Kurssilla valotetaan myös muun muassa sitä, millaisia ovat nyt nuorten elämässä keskeisesti vaikuttavat ilmiöt, joilla on vaikutuksia terveyteen.
Suomen nuorisopsykiatrisen yhdistyksen järjestämä kurssi sopii Mondolinin mukaan erityisesti lasten ja nuorten kanssa työskenteleville lääkäreille, jotka haluavat ymmärtää, kohdata ja auttaa kokonaisvaltaisesti, mutta ohjelmasta on hyötyä muidenkin ikäryhmien potilaita hoitaville.
– Kurssi voi auttaa tarkistamaan ja arvioimaan omaa suhtautumistaan mielenterveyteen ja tietyllä tavalla koko ihmisyyteen, Viivi Mondolin kiteyttää.
Kurssi nro 316 Nuorisopsykiatriasta nuorten psyykkiseen kukoistukseen – mitä annettavaa positiivisella psykologialla on lääketieteen ammattilaiselle Lääkäripäivillä perjantaina 26.1.
Toim. Jaana Ahlblad