Lastenpsykiatrien yhdistys on tarttunut kokonaisuuteen nimeltä levoton lapsi ja rakentanut sen ympärille käytännönläheisen tietopaketin kaikille lapsia ja heidän vanhempiaan vastaanotolla tapaaville.
Tärkeintä on nopea apu. Kun terveydenhuollossa kohdataan levoton lapsi, on hyödyllistä aloittaa lääkkeettömät tukimuodot saman tien. Siihen ei tarvita diagnoosia, toteaa apulaisylilääkäri Riikka Riihonen.
– Vanhemmille annettavat ohjeet ovat helppoja, ne auttavat monia lapsia eikä niistä ole kenellekään haittaa. Esimerkiksi ADHD:n Käypä hoito -suositus painottaa lääkkeettömien tukimuotojen olevan ensisijaisia, TAYS:n neuropsykiatrian yksikössä työskentelevä Riihonen kertoo.
Eräs tällainen tukikeino on ennakointi, jonka avulla pienikin lapsi osaa jäsentää päiväänsä, vaikka hänen käsityksensä kellonajoista tai viikonpäivistä olisi hatara.
– Monet vanhemmat tekevät luonnostaan niin, että kertovat lapselle huomisen ohjelman, esimerkiksi että päiväkodin jälkeen mennään kirjastoon. He muistuttavat lasta vielä aamulla tästä. Ennakointia voidaan tehdä sanallisesti tai kuvien avulla. Ennakointi jäsentää lapsen päivää hyvin verrattuna siihen, että tieto kirjastokäynnistä tulisi vasta päiväkotipäivän päätteeksi.
Tämä on yksi tavallisista ns. nepsy-keinoista eli keinoista, joita käytetään lapsille, joilla on neuropsykiatrista erityisyyttä. Vastaavat keinot sopivat Riihosen mukaan ihan kaikille perheille.
– Lääkärien peruskoulutuksessa ei tyypillisesti käsitellä käyttäytymisterapiaa, mutta käyttäytymisterapeuttisten menetelmien osaaminen hyödyttää heitä potilastyössä. Lisäksi monet lääkärit ovat itse vanhempia, joten tällainen osaaminen voi hyödyttää heitä myös vanhemmuudessa.
Kun terveydenhuollossa kohdataan levoton lapsi, on hyödyllistä aloittaa lääkkeettömät tukimuodot saman tien. Siihen ei tarvita diagnoosia.
Lääkäri on myös perheen konsultti
Lääkäri tarvitsee ymmärrystä lääkkeettömistä tukimuodoista myös siksi, että usein hän koordinoi lapsen hoitoa moniammatillisessa joukossa. Esimerkiksi koulun ja sosiaalitoimen lisäksi lääkäri on tärkeä konsultti lapsen perheelle.
– Kun mietimme levottoman lapsen tarpeita, olemme tavallaan hänen perheensä konsultteja. Annamme tietoa, jonka perusteella perhe voi miettiä, miten haluaa edetä. Asiantuntijan on tärkeää pitää tietonsa ajan tasalla.
Riihonen tähdentää, että kokonaisuus nimeltä levoton lapsi voi sisältää yllättävänkin monia asioita.
– Lapsi voi olla levoton monesta syystä, joista vain yksi on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö ADHD.
Lasten neuropsykiatriset palvelut elävät parhaillaan voimakasta murroskautta muun muassa järjestämisen näkökulmasta.
– Mielestäni lääkärit ovat tärkeässä asemassa ja voivat osaamisellaan vaikuttaa myös palvelujen järjestämiseen niin, että ne olisivat mahdollisimman hyödyllisiä ja oikea-aikaisia. Näin voitaisiin tukea sitä, että levottomasta lapsesta ei tulisikaan potilas.
Riikka Riihonen toivottaa kaikki lämpimästi tervetulleeksi kurssille. Mukaan tarttuu tietoa siitä, mistä on tehokasta apua levottomille lapsille sekä vinkkejä, joita voi antaa heidän vanhemmilleen. Koulutus antaa valmiuksia erotusdiagnostiikkaan ja hoidontarpeen arviointiin sekä tarjoaa ajankohtaista tietoa digilaitteiden käytön vaikutuksista lasten hyvinvointiin.
Kurssi nro 207 Levoton lapsi – mitä teen? Lääkäripäivillä torstaina 25.1.2024.
Toim. Jaana Ahlblad