Joka puolella hoetaan nyt säästöpakkoa ja kulukurin välttämättömyyttä. Kannattaako tässä kohtaa käyttää paukkuja tekemisen laadun miettimiseen? Ehdottomasti kyllä, sanoo Varsinais-Suomen hyvinvointialueen johtajaylilääkärinä vastikään aloittanut Pirjo Mustonen.
– Olen kehittämisurani alusta asti joutunut todella paljon miettimään, miten toimintaa voidaan kehittää vähintäänkin kustannusneutraalisti tai rahaa säästäen. Tiedän kokemukseni kautta, että sellaisia mahdollisuuksia on paljon. Sote-kentällä on edelleen hyödyntämättä win-win-tilanteita, joissa laatu paranee ja rahaa säästyy.
– On mielenkiintoista, että itse asiassa aika moni asia on sellainen, pitkän linjan kehittäjänä tunnettu Mustonen jatkaa.
Nyt on tärkeää osata säästää oikeista kohdista ja katsoa asioita pidemmällä aikavälillä.
– Erittäin kiireisessä säästötarpeessa on hankalampaa yhdistää hyvää laatua ja säästämistä, mutta jos on hiukan enemmän aikaa, saadaan paljon aikaiseksi.
Merkityksellisyys motivoi
Jokaisen yksilön tekeminen vaikuttaa kokonaisuuteen, mutta laadun kehittämisessä johtamisella on keskeinen merkitys. Tutkimusten mukaan merkittävin seikka, joka estää vaikuttavuuden ja laadun kehittymistä organisaatioissa, liittyy nimenomaan johtamiseen.
– Niissä organisaatioissa, joissa joudutaan kamppailemaan toiminnan laadun parantamiseksi, ongelmat liittyvät usein johtamiseen ja organisaatiokulttuuriin, Mustonen kertoo.
Entä vaaditaanko johtajuudelta jotain erityistä, kun organisaatio lähtee tavoittelemaan laadun parantamista? Kirjallisuudessa nostetaan esiin viisi seikkaa, joista Pirjo Mustonen nimeää tärkeimmäksi viestinnän.
– Johtajan pitää pystyä viestimään ja luomaan niin sanottu iso kuva. Kertoa, miksi laatunäkökulmalla on merkitystä ja miksi yksilön ponnistukset ovat tärkeitä kokonaisuuden kannalta. Johtajan pitää nähdä yksilön merkitys ja arvostaa sitä kokonaisuudessa.
Ihmisille heitetty vaatimus säästämisestä ei yleensä luo sellaista merkityksellisyyttä, joka motivoisi heitä kovin syvästi. Tähänkin löytyy win-win-vaihtoehto.
– Esimerkiksi kun ihminen karsii turhien asioiden tekemistä, hän rakentaa säästämistä ja samalla kasvattaa ammattitaitoaan. Siinä on merkityksellisyyttä. Muutos vaatii vähän ponnistelua, mutta palkitsee suuresti.
Potilas kehittäjäkumppaniksi
Terveydenhuollon laatua voi kehittää sekä sisäisesti että potilaiden kanssa. Esimerkiksi turhien laboratorio- ja kuvantamistutkimusten karsimista tai henkilöstön toimitilojen tarkastelua voidaan hyvin tehdä sisäisesti.
– Sellaisten toimintojen kehittämiseen, joissa potilas on aktiivinen kumppani, potilaat olisi tärkeä saada mukaan. Se tuottaa laatua ja säästöä. Potilas kehittäjäkumppanina on Suomessakin nouseva ilmiö, siitä olen iloinen.
Johtajaylilääkäri Pirjo Mustonen luennoi Lääkäripäivillä keskiviikon laatukurssilla. Hän lupaa osallistujille omasta sessiostaan mukaan synteesin tämänhetkisestä tutkimuskirjallisuudesta sekä tiivistetyn käytännöllisen ja koetellun ehdotuksen laadun johtamiseksi.
– Olen testannut monia osioita omassa johtamisessa, oppinut siis paljon myös yrityksen ja erehdyksen kautta, Mustonen summaa.
Key note -puhuja PhD Adina Symreng (Boston Consulting Group) vastaa puolestaan kysymykseen Can health care’s value crisis be solved by measuring and delivering outcomes?
Kurssilla tarkastellaan terveydenhuollon laatua lääkärijohtajuuden sekä asiakas- ja potilasturvallisuuden ja etiikan näkökulmista. Koulutus on erityisen hyödyllinen nykyisille ja tuleville terveydenhuollon johtajille ja muille kehittämisestä kiinnostuneille sekä terveydenhuollon laadun ja potilasturvallisuuden erityispätevyyttä suorittaville.
Kurssi nro 104 Voiko laatua tuottaa ilman kustannuksia ja potilaiden näkökulmaa Lääkäripäivillä keskiviikkona 24.1.2024.
Toim. Jaana Ahlblad