Suomessa sosiaaliturvan tarkoituksena on taata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja rahallisista etuuksista. Tässä kokonaisuudessa lääkärin tehtävänä on kirjoittaa esimerkiksi sairauteen, työkyvyttömyyteen ja kuntoutukseen liittyviä lausuntoja. Ja koska kokonaisuus on mittava, monelle lääkärille lausuntojen laatiminen on iso osa jokapäiväistä työtä.
Tehtävän tueksi on nyt tarjolla kurssi, joka tarjoaa hyvän tietopaketin Kelan keskeisissä terveysperusteissa etuuksissa vaadittavien lausuntojen laatimisen periaatteista, kertoo Kelan ylilääkäri Jyrki Riihijärvi.
– Tämä puolen päivän mittainen kurssi syventää kaikkien erikoisalojen lääkärien tietämystä. Erityisen hyödyllinen se on yleislääkäreille ja työterveyslääkäreille sekä ulkomailla lääkärintutkinnon suorittaneille.
Kelan näkökulmasta on tärkeää, että Kelaan lähetettävät lausunnot sisältävät kaikki ne asiat, joihin laki vaatii lääkärin ottamaan kantaa. Esimerkiksi pidempiä työkyvyttömyysjaksoja varten kirjoitetuissa B-lausunnoissa korostuvat usein tietyt vajavaisuudet.
– Valitettavan usein lausunnoista on jäänyt pois se, että hoitava lääkäri olisi ottanut kantaa potilaan toimintakykyyn tai miettinyt mahdollisia kuntoutustoimia hänen työkykynsä parantamiseksi. Usein myös ajantasainen potilaan tilan kuvaus puuttuu, Riihijärvi toteaa.
Vaillinainen lausunto vaatii lisäselvityksiä, joten päätöksenteko pitkittyy eikä potilas saa etuutta riittävän ajoissa.
– Lausunnolla, jossa on riittämättömät tiedot, tehdään vain hallaa potilaalle.
Riihijärvi painottaa, että lausuntojen laatimiseen lääkäri tarvitsee paitsi tietoa myös tarpeeksi aikaa.
Vakuutuslääketiede etsii syy-yhteyttä
Kurssille osallistuva saa myös ymmärrystä siitä, miksi kliinisessä lääketieteessä ja vakuutuslääketieteessä on tiettyjä eroavaisuuksia ja miksi hoitavan lääkärin ja vakuutuslääkärin arviot eroavat toisistaan.
– Vakuutuslääketiede on usein otsikoissa juuri sen takia, että vakuutuslääkärin näkemykset eroavat hoitavan lääkärin näkemyksestä. Vakuutuslääketieteessä, erityisesti tapaturmavakuutuksissa ja yksityisvakuutuksissa etsitään aina syy-yhteyttä eli sitä, onko tapaturma voinut aiheuttaa kyseistä vauriota tai vahinkoa, Jyrki Riihijärvi sanoo.
Tällaisia tilanteita tulee pohdittavaksi esimerkiksi työtapaturmien yhteydessä. Korvaako työtapaturmavakuutus tilanteen, jossa työtapaturmassa olkapään kiertäjäkalvosin repeää ja selvittelyissä havaitaan, että olkapää oli jo ennestään rappeutunut ja vaurioitunut?
Tähän ja moneen muuhun visaiseen kysymykseen saa vastauksen tiiviillä, mutta kattavalla kurssilla. Lisäksi osallistuja saa tietoa lääkekorvauksista lausuntoja ajatellen sekä siitä, miten kipua arvioidaan vakuutuslääketieteen näkökulmasta.
Kurssi nro 108 Terveysperusteiset etuudet ja henkilövakuutukset pähkinänkuoressa Lääkäripäivillä keskiviikkona 24.1.2024.
Toim. Jaana Ahlblad