Ylidiagnosointi ei ole koskaan potilaan etu

Lääketiede pyrkii nykyisellään tarjoamaan ratkaisuja myös ongelmiin, jotka eivät ole lääketieteen ratkaistavissa. Yleislääketieteen yhdistyksen puheenjohtaja, LT Seija Eskelisen mukaan tästä kehityksestä ollaan enemmän huolissaan Suomen ulkopuolella.

Pohjoismaiden yleislääketieteen järjestö Nordic Federation of General practice (NFGP) esittää kannanotossaan, että ylidiagnostiikan ja ylihoidon tunnistamiseen olisi luotava indikaattoreita ja ne tulisi ottaa huomioon valtakunnallisessa ohjauksessa .

– Turhat tutkimukset, hoidot ja seurannat aiheuttavat haittaa paitsi tutkittaville, myös alidiagnostiikan ja -hoidon riskiä toisaalla. Kaikki tämä näkyy terveydenhuollon kokonaiskustannusten nousuna.

Eskelinen huomauttaa, että Soten kynnyksellä ylidiagnostiikan ehkäisystä pitäisi kiinnostua myös Suomessa.

– Väestön vanhetessa potilaiden määrä lisääntyy vääjäämättä. Jos teemme turhia diagnooseja, meillä ei riitä aikaa, rahaa ja resursseja oikeasti sairaiden, hoidosta varmasti hyötyvien ihmisten hoitoon, Eskelinen toteaa.

Eskelinen kertoo, että sairauksien ehkäisytyön vakiintunut asema ylläpitää painetta tutkia, seurata ja hoitaa yhä matalamman riskin potilaita yhä enemmän ja yhä pontevammin.

– Terveyskeskuslääkäreiden ja hoitajien työstä merkittävä osa kuluu nyt potentiaalisten potilaiden eli muun muassa niin sanotun prediabeteksen ja prehypertension parissa. Samalla lääke- ja muu terveysteknologiateollisuus hyötyvät volyymin kasvusta.

“Ylidiagnostiikka voi kasvattaa terveyseroja.”

Ylidiagnostiikka tarkoittaa tutkittavaa haittaamattoman poikkeavuuden tai sairauden tunnistamista, joka johtaa hyödyttömiin hoitoyrityksiin ja aiheuttaa tutkittavalle vähintään stressiä.

Lääkärit joutuvat liian lääketieteen edessä myös toisenlaisen paineen eteen, sillä ylidiagnostiikka voi kasvattaa terveyseroja.

– Sosioekonomiset erot potilaiden välillä vaikuttavat hoidonsaantiin. Vähävaraisempi ei välttämättä hakeudu hoitoon ajoissa, kun taas paremmin tienaavat päätyvät lääkärin puheille pienemmistäkin vaivoista ja ovat alttiimpia joutua ylidiagnostisoiduiksi.

Eskelinen muistuttaa, että tutkimusten mukaan esimerkiksi joka viides mammografiaseulonnassa todettu rintasyöpä saattaa olla turha löydös.

– Sairauksien ennaltaehkäisy on toisaalta hyvä asia, mutta elämä on ennalta-arvaamatonta.

Kvaternaarinen preventio, joka tulee Lääketieteen sanakirjaan uutena terminä seuraavassa päivityksessä, tarkoittaa potilaan suojelemista medikalisaation ja ylidiagnostiikan haitoilta. Jos halutaan hillitä jatkuvaa kustannusten kasvua, perusterveydenhoitoon täytyy lisätä riittävästi resursseja.

Kaikille Lääkäripäivien osallistujille, myös näyttelykävijöille avoin kurssi Liikaa vai liian vähän lääketiedettä?
Torstaina 11.1.2019 8.30 alkaen Messukeskus sali 219.