Takaisin

Koronapandemia jatkuu – tuntuuko, että pää hajoaa?

Koronapandemiasta ei selviydytty kevään kertarepäisyllä, kuten optimistisimmat kenties uskoivat. Jaksaminen voi olla koetuksella.

Keväällä koronapandemia ja sen seurauksena iskeneet rajut torjuntatoimet muuttivat ihmisten arkea nopeasti. Kesällä saatiin hetki hengähtää, mutta syksyn tullen tartuntamäärät ovat jälleen nousseet.

– Mielenterveysasiat on mielletty ”jos on aikaa” -asioiksi. Ne eivät ole olleet korkealla prioriteeteissa. Koronapandemian myötä mielenterveys on noussut läheiseksi asiaksi ihan kaikille, toteaa Anna Keski-Rahkonen, joka toimii mielenterveyden professorina Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa.

– Pandemian takia ihmiset ovat joutuneet luopumaan monista tavallisista rutiineista, ja etsimään uusia rutiineja niiden tilalle. On huolta omasta ja läheisten terveydestä ja toimeentulosta. Epävarmuus ja ahdistus ovat lyöneet läpi. Erityisen kovaa on ihmisillä, jotka asuvat yksin. Eristyneisyys kärjistää tunteita.

Koronaongelman kanssa on elettävä kauan.

– Keväällä saatettiin ajatella, että kertarepäisyllä siitä selvitään. Nyt tiedetään, että se ei riittänyt. Meidän pitää asemoitua siihen, että tätä tilannetta on jaksettava vielä pitkään, Keski-Rahkonen sanoo.

Lääkärin ei tarvitse yrittää olla yli-ihminen

Terveydenhuollon ammattilaisille vuosi on ollut vaihteleva.

– Osalla lääkäreistä on ollut tosi kiireistä ja paljon kuormitusta. Osalta taas työt ovat koronapandemian takia vähentyneet tai jopa loppuneet. Jotkut ovat joutuneet vaihtamaan äkisti tehtäviään tai joutuneet karanteeniin, Keski-Rahkonen kuvailee.

Ihminen voi hyvin, kun hän voi suunnitella omaa toimintaansa. Koronapandemian vallitessa tilanteet muuttuvat nopeasti, ja on paljon epävarmuutta.

– Tässä tilanteessa auttavat vanhat, hyvät ohjeet. Terveellinen ravinto, riittävä lepo ja uni sekä liikunta auttavat jaksamaan, Keski-Rahkonen muistuttaa.

– Jos tuntuu vaikealta, on tärkeä tunnistaa avun tarve: täytyy saada puhua ja purkaa tunteita. Tämä pätee myös lääkäreihin siinä missä muihinkin. Lääkärin ei tarvitse yrittää olla yli-ihminen.

– Tukea ei välttämättä tarvitse hakea mielenterveyden ammattilaisilta. Usein riittää, että voi jutella asioista työtovereiden tai oman lähipiirin kanssa.

Mielenterveydestä puhutaan usein ongelmien kautta, mutta tärkeitä ovat myös psyykkiset voimavarat.

– Voimavaroja voi luoda ja kehittää. Omia akkuja kannattaa ladata. Ihminen selviytyy mitä kummallisimmista tilanteista, Keski-Rahkonen sanoo.

Anna Keski-Rahkosen pääluento jaksamisesta poikkeusoloissa Lääkäripäivillä torstaina 14.1.2021.

Teksti: Sari Kosonen
Kuva: Maarit Kytöharju