Digitaalisia sote-keskuksia eli niin sanottuja digiklinikoita on noussut Suomeen tiheässä tahdissa muutaman vuoden aikana. Tällä hetkellä julkisen terveydenhuollon digiklinikat tarjoavat palveluja yli 4,3 miljoonalle suomalaiselle. Osa hyvinvointialueista suhtautuu digipalveluihin kuitenkin harkitsevasti. Siihen vaikuttaa osaltaan yksi merkittävä tekijä: luotettavan tiedon puute. Sähköiset kanavat saattavat parantaa sote-palvelujen saatavutta ja tuottavuutta, mutta yhtä lailla ne voivat synnyttää uusia kustannuksia ilman toivottuja hyötyjä tai olla epäsopivia julkisen perusterveydenhuollon asiakaskunnalle.

Digipalvelujen käytöstä, käyttäjistä ja vaikuttavuudesta tiedetään myös maailmalla varsin vähän. Tiedon puute alkaa pian korjaantua, sillä suomalaiset terveystaloustieteilijät ovat päässeet  hedelmällisen tutkimusasetelman äärelle.

– Pohjanmaalla avattiin digiklinikka huhtikuussa 2025. Puolet noin 170 000 asukkaasta satunnaistettiin kotitaloustasolla koeryhmään ja puolet verrokkiryhmään. Kyseessä on ensimmäinen laajamittainen satunnaistettu koe, joka mahdollistaa syy-seurausvaikutusten arvioinnin digipalveluista suomalaisessa julkisessa terveydenhuollossa, kertoo professori Mika Kortelainen.

Koeryhmällä on mahdollisuus mutta ei pakkoa käyttää digivastaanottoa. Pilotti kestää yhdeksän kuukautta. Kortelaisen mukaan alustavia tutkimustuloksia saadaan jo Lääkäripäiville.

Pohjanmaan digiklinikkapilotti on eräs sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavuuteen keskittyvän SoteDataLab-hankkeen tutkimuskohteista. SoteDataLabin johtoryhmään kuuluva Kortelainen on terveystaloustieteen professori Turun yliopistossa sekä terveystaloustieteen tutkimusprofessori THL:ssä. Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa hankkeessa on tutkijoita THL:n ja Turun yliopiston lisäksi Aalto-yliopistosta.

Digipalvelujen vaikuttavuustutkimuksella voidaan selvittää esimerkiksi palvelujen käytön muutoksia, erilaisia terveystulemia, kustannusvaikutuksia ja tuottavuutta. Pohjanmaalta haetaan nyt tietoa siitä, missä määrin sairaanhoidon digivastaanotto vähentää käyntejä ja puheluja terveysasemille.

– Sen lisäksi pyrimme selvittämään digitaalisten vastaanottokäyntien taloudellista tehokkuutta ja niiden vaikutusta potilaiden terveydentilaan, Kortelainen sanoo.

Satunnaistettujen tutkimusasetelmien lisäksi digipalvelujen tutkimuksessa käytetään usein myös niin sanottuja kvasikokeellisia asetelmia, erityisesti rekisteriaineistoja hyödynnettäessä.

– Pelkästään erilaisista tilastoista, mittareista tai asiakaskyselyistä ei saada tietoa siitä, mikä muutos johtui nimenomaan digipalvelusta tai mitä olisi tapahtunut ilman sen käyttöönottoa.

Kortelaisen mukaan satunnaistettua koetta voidaan pitää vaikuttavuustutkimuksen kultaisena standardina. Siksi olisi tärkeää, että tutkijat pääsisivät mukaan uusien palvelujen ja teknologioiden, kuten tekoälysovellusten käyttöönottovaiheessa.

SoteDataLab tutkiikin parhaillaan myös sitä, millä eri tavoin tekoälyä voitaisiin hyödyntää kliinisessä työssä ja miten generatiivinen tekoäly osana digipalveluja voisi parantaa julkisen terveydenhuollon vaikuttavuutta ja tuottavuutta.

– Vaikka odotukset digipalvelujen ja tekoälyn suhteen ovat korkealla, niiden valitseminen ei ole itseisarvo. Kun päätökset perustuvat vahvaan tutkimusnäyttöön, aidosti hyödylliset ratkaisut voidaan tunnistaa.

Mika Kortelainen toivottaa kaikki asiasta kiinnostuneet lämpimästi tervetulleeksi kurssille kuulemaan kaivattua tutkimusnäyttöä. Kortelaisen lisäksi kuullaan professori Janne Martikaisen esitys digitaalisten terapioiden ja elintapainterventioiden vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden osoittamisesta.

Mitä tiedämme terveydenhuollon digitaalisten ratkaisujen vaikuttavuudesta? Lääkäripäivillä torstaina 22.1.2026.

Toim. Jaana Ahlblad
Kuva: AdobeStock