Rahapeliriippuvuus ja digipeliriippuvuus ovat vakavia riippuvuushäiriöitä, joissa kynnys hoitoon hakeutumiselle on varsin korkea. Vastaanotolla peliriippuvuus saattaa piiloutua muiden haasteiden taakse. 

– Riippuvuustasoinen pelaaminen heikentää merkittävästi ihmisen toimintakykyä ja elämänlaatua. Peliriippuvuus ei näy yleensä päällepäin ja haitat voivat pysyä tunnistamattomana jopa vuosia, kertoo dosentti, tutkimuspäällikkö Sari Castrén THL:stä.  

Peliriippuuvuuteen sairastunut on menettänyt pelaamisen hallinnan ja hänellä on pakonomainen tarve pelata. Lopetusyritykset aiheuttavat vieroitusoireita, ja usein yritykset epäonnistuvat. Peliriippuvuuden kanssa kamppaileva joutuu vähättelemään tilannetta läheisilleen leimaantumisen pelon vuoksi tai siksi, että hän ei ole vielä valmis hakemaan tukea tai hoitoa. Seuraukset näkyvät hankaluuksina ihmissuhteissa sekä monenlaisina terveyshaittoina ja opiskelun ja työkyvyn heikkenemisenä.   

FT, psykologi Sari Castrén tuntee rahapelihaitat sekä riippuvuushäiriöiden että kansanterveystieteen tutkimustensa ja näkökulmien kautta. 

– Kun ongelma on vakava, sillä on laaja-alaisia seurauksia yksilölle, lähipiirille ja yhteiskunnalle, Castrén sanoo. 

Hänen mukaansa rahapeliongelmat tunnistetaan terveydenhuollossa usein heikosti. Ne esiintyvät usein yhdessä muiden häiriöiden, kuten masennuksen, ahdistuneisuuden, univaikeuksien ja päihdeongelmien kanssa.  

Rahapeliriippuvuus tulisi ottaa puheeksi ja tunnistaa varhain, jotta hoito kohdentuisi oikeaan ongelmaan. Esimerkiksi ”Pelaatko rahapelejä?” on käypä kysymys esitettäväksi. 

– Rahapelaamisessa itsemurhariski on väestöön verrattuna 15-kertainen, siksi sen tunnistaminen on lääkärin työssä hyvin tärkeää. Työterveydessä on iso mahdollisuus tunnistaa peliriippuvuus, sillä se vaikuttaa työkykyyn ja työssä jaksamiseen. 

Ensisijaisina hoitomuotoina suositellaan kognitiivista käyttäytymisterapiaa ja motivoivaa haastattelua. Lääkehoidon vaikuttavuudesta on toistaiseksi vähemmän näyttöä. 

Rahapeliriippuvuus ja digipeliriippuvuus ovat toiminnallisia riippuvuuksia, jotka on tunnistettu vakaviksi riippuvuushäiriöiksi ja joille on olemassa selkeät diagnostiset kriteerit. Uudessa ICD-11-tautiluokituksessa rahapeliriippuvuus on siirretty impulssikontrollin häiriöistä riippuvuushäiriöiden luokkaan ja digipeliriippuvuus on saanut oman diagnoosinsa.  

Lisäksi luokitukseen on lisätty riskialttiin pelaamisen käsite. Castrénin mukaan se mahdollistaa varhaisen tunnistamisen, jolloin henkilö voidaan ohjata tuen ja hoidon piiriin ennen vakavampien haittojen syntymistä. 

– Digipeliriippuvuudessa korostuvat erityisesti nuoremmat ikäryhmät. Sen haittoja ovat muun muassa unihäiriöt, keskittymisvaikeudet, arjen kaventuminen ja sosiaalinen eristäytyminen. Sekä digi- että rahapelaamiseen liittyy usein myös pakopelaamista, jossa pelaamista käytetään keinona hallita stressiä, yksinäisyyttä tai kielteisiä tunteita. 

– Rekisteritutkimusten perusteella voimme sanoa, että rahapeliriippuvuus on ilman muuta alidiagnosoitu ongelma. Piilotteleva peliriippuvuus ei siis ole vastaanotolla mikään harvinainen ilmiö. 

Riippuvuusongelma – joka lääkärin eväät vastanotolle Lääkäripäivillä torstaina 22.1.2026.

Toim. Jaana Ahlblad