Muistisairauksien diagnostiikassa ja hoidossa on viime aikoina harpattu isoja edistysaskelia. Kliiniseen käyttöön saatiin vastikään verikoe, joka mittaa plasmasta pTau217-merkkiainetta. Sen kohonnut arvo viittaa aivoissa tapahtuneisiin, Alzheimerin tautiin liittyviin muutoksiin.

– Tällä verikokeella saadaan esiin Alzheimerin taudin patologisia muutoksia. Sillä on iso merkitys erityisesti iäkkäämmän väestön kohdalla. Työikäisten muistisairauksien selvittelyssä likvor-näyte on edelleen hyvin tärkeä, sanoo dosentti, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Laura Ekblad.

Verikoe on hyödyllinen myös 65–70-vuotiaiden kohdalla, sillä verenohennuslääkkeitä ei mielellään tauoteta likvor-näytteen ottamista varten.

Helppo ja edullinen verikoe ei kuitenkaan yksin riitä diagnoosiin, muistuttaa Ekblad.

– Veren biomarkkeri on diagnoosia tukeva tutkimus, kun henkilöllä on muistisairauden oireita. Sitä ei missään tapauksessa pidä käyttää oireettomille henkilöille. Verikoetta ei myöskään pidä käyttää seulonnassa.

Ekblad muistuttaa harmaan alueen haasteista.

– Tällä hetkellä kliinisessä käytössä olevassa verikokeessa on kaksi katkaisupisterajaa, ja osa henkilöistä asettuu harmaalle tai raja-arvoiselle alueelle. Heidän kohdallaan tulee tarkkaan pohtia, mitä tulos lopulta tarkoittaa.

Jos diagnoosi nojaisi vain verikokeeseen, virhepäätelmien riski olisi turhan suuri: Normaali pTau217-tulos ei sulje pois muistisairautta iäkkäillä. Poikkeava pTau217 puolestaan kertoo Alzheimerin taudin patologiasta, mutta ei anna varmuutta, johtuvatko kognitiiviset oireet siitä.

Muistisairauksien selvittelyyn on toinenkin biomarkkeri, neurofilamentti, joka soveltuu erottelemaan oirekuvasta psykiatrista tai hermostoa rappeuttavaa sairautta.

Laura Ekblad pitää biomarkkereita tervetulleina ja kiinnostavina edistysaskeleina. Ekblad toimii senioritutkijana valtakunnallisen PET-keskuksen Alzheimer-tutkimusryhmässä ja geriatrian erikoislääkärinä Turun muistikeskuksessa. Turussa verikoe on ollut käytössä huhtikuusta 2025.

– Potilaat ovat olleet kovin ilahtuneita verikokeen mahdollisuudesta, likvor-tutkimus on kuitenkin invasiivinen. Noin sata euroa maksava verikoe on myös suhteellisen edullinen. On myös tärkeä voida antaa täsmällisempää diagnostiikkaa yli 80- ja 90-vuotiaille. Jos muistioireiden taustalla on jotain muuta patologiaa kuin Alzheimerin taudissa, todennäköisesti oireetkin etenevät eri tavalla.

Myös muistisairauksien hoidossa on otettu isoja edistysaskelia. Antiamyloidit, kuten Suomessakin juuri myyntiluvan saanut lekanemabi, vaikuttavat Alzheimerin tautiprosessiin.

Näistä harppauksista on tarjolla tietoa torstai-iltapäivänä 22.1.2026 kurssilla Uusia mahdollisuuksia muistisairauksien diagnostiikkaan ja hoitoon. Laura Ekbladin mukaan kurssi on erityisen hyödyllinen muistisairausdiagnostiikkaa tekeville sekä perusterveydenhuollon lääkäreille, jotka tulevat kohtamaan verikoetta muualta pyydetyissä laboratoriotuloksissa.

Uusia mahdollisuuksia muistisairauksien diagnostiikkaan ja hoitoon Lääkäripäivillä torstaina 22.1.2026.

Toim. Jaana Ahlblad
Kuva: AdobeStock