Klassisen sanonnan mukaan ihminen ei ole saari. Ajatus korostuu lasten kohdalla, jotka luonnollisesti ovat riippuvaisia huoltajistaan ja kuvaannollisesti hengittävät samaa ilmaa heidän kanssaan. Siksi lapsen asia ei koskaan ole vain hänen asiansa.

– Jos lapsen käyttäytymisestä herää huoli, on erittäin tärkeää tietää, mitä lapsen elämään ja perheeseen kuuluu. Lapsen auttamiseksi täytyy tuntea myös vanhempien tilanne, sanoo erityissosiaalityöntekijä, erityistason perhe- ja paripsykoterapeutti Maiju Niemelä.

Hänen mukaansa on tietyllä tapaa jopa vaarallista tutkia lapsen tilannetta erillään perheestä. Lapsen huolta herättävän käyttäytymisen taustalla voi olla traumatisoivia olosuhteita, vaurioita kiintymyssuhteissa, vanhempien päihteidenkäyttöä, vanhempien mielenterveyden häiriöitä, turvattomuutta tai surua ja menetyksiä, kuten erotilanne tai jonkun läheisen ihmisen kuolema.

Lapsen oireilu saattaa näyttäytyä levottomuutena, riehakkuutena, alavireisyytenä tai totisuutena. Hän saattaa käyttäytyä ikäänsä nähden liian pienen tai liian ison lapsen tavoin. Lapsi saattaa myös pyrkiä hallitsemaan tilanteita erilaisin konstein, ottaa ohjia omiin käsiinsä.

Niemelä on työskennellyt perheneuvolassa pian 25 vuoden ajan. Hänen näkökulmastaan lapsi kasvaa vanhempiensa varassa ja toisaalta vanhemmat eivät elä tyhjiössä. Perheneuvolassa pystytään rauhassa selvittämään, mitkä asiat vanhempia kuormittavat ja mikä tuo perheelle voimavaroja.

– Eräs tämän päivän lasten haaste on tunteiden tunnistaminen ja vaikeiden tunteiden sietäminen. Samaa haastetta on myös lasten vanhemmilla. Eikä pidä unohtaa sitä, että monilla vanhemmilla tuntuu olevan kovia suorituspaineita.

Niemelä kertoo, että perheneuvolassa sekä perhe että sen jokainen jäsen kohdataan kokonaisvaltaisesti.

– Tiedämme, että lapsen vanhempi on aina myös jonkun lapsi, ehkä puoliso, osa työyhteisöä, ystäväpiiriä ja sukua. Hänellä on oma historiansa ja nykyisyytensä, ehkä haavoittavia ihmissuhteita ja traumoja, joita hän kantaa mukanaan. Se kaikki heijastelee siihen, miten ihminen toimii toisten ihmisten kanssa, esimerkiksi vanhempana.

– Ihminen tulee aina autetuksi, kun hänet kohdataan kokonaisvaltaisesti, Niemelä jatkaa.

Maiju Niemelä kannustaa lasten parissa työskenteleviä lääkäreitä ohjaamaan vanhemmat perheneuvolaan tai vastaavaan palveluun varsin matalalla kynnyksellä.

– Jos lääkärille tulee vastaanotolla pienikin tunne, että vanhempi on kuormittunut, hän on ehkä huolissaan lapsestaan, omasta jaksamisestaan tai parisuhteestaan, kannattaa tarjota perheneuvolaa avuksi. Me olemme neutraali palvelu, jossa on sosiaalityön ja psykologian vankkaa osaamista ja myös terapiakoulutettua henkilöstöä.

Kymenlaakson hyvinvointialueella työskentelevä Niemelä kiittelee hyvää yhteistyötä lääkärien kanssa.

– Lääkärit tekevät erinomaisia havaintoja, mutta heillä ei aina ole mahdollisuutta lähteä itse työstämään asioita pidemmälle asiakkaan kanssa. He lähettävät perheitä meille sillä ajatuksella, että perheneuvolassa on mahdollisuus päästä asioissa syvemmälle ja laajemmalle sekä työskennellä pitkäaikaisemmin. Perheen auttaminen auttaa myös lasta.

Riittävän hyvä vanhemmuus – mitä se on? Lääkäripäivillä keskiviikkona 21.1.2026.

Toim. Jaana Ahlblad