Kun aivot ovat hälytystilassa, ihminen usein katsoo maailmaa uhkien kautta. Joskus pienetkin oireet voidaan tulkita signaaliksi vakavasta sairaudesta, ja mikä merkittävintä, hälytystilan masinoimat oireet ovat usein samanlaisia kuin elimellisessä sairaudessa. Jos hälytin jämähtää päälle, ihminen yleensä hakeutuu oireiden vuoksi vastaanotolle. Lääkärillä olisi siinä loistava paikka ohjata potilas oikealle polulle.

– Meidän työkalumme ovat pitkälti sairauden tunnistamisen ja hoidon työkaluja. Jos mietimme vain erilaisia sairauksia sellaisen potilaan kanssa, jonka aivot ovat hälytystilassa, voimme pahentaa tilannetta. Joko emme löydä mitään syytä oireille ja jätämme potilaan epätietoisuuteen, tai selvittelemme erilaisten sairauksien mahdollisuutta ja lisäämme ”tulipalon tuntua”, sanoo dosentti, neurologian erikoislääkäri Markku Sainio, joka toimii ylilääkärinä HUS:n pitkittyneiden oireiden kuntoutusyksikössä.

Sainion mukaan elimistön etäsäätö on paljon suurempaa kuin aiemmin on tiedetty.

– Vastaanotoilla niiden potilaiden osuus, joiden oireiden taustalla on hälytysjärjestelmä, on suuri. Kaikkialla terveydenhuollossa tarvitaan osaamista toiminnallisista oiremekanismeista, jotta jokainen ammattilainen osaisi välttää pahentamasta niitä. Huonoimmillaan tilanne voi pitkittyä ja ihmisen toimintakyky heikentyä huomattavasti.

Lääkärillä on oma tärkeä roolinsa.

– Ei ole tarkoituksenmukaista loputtomasti etsiä sairausselitystä, joka alkaa lääkäristäkin tuntua todella epätodennäköiseltä. On muistettava, että siinä tilanteessa olevat ihmiset havainnoivat todella tarkasti sitä, mitä terveydenhuollon ammattilainen sanoo tai ei sano. Hälytysjärjestelmän on silloin vaikea vaimentua.

Sen sijaan lääkäri voi vakuuttaa potilaan siitä, että tällainen hälytysjärjestelmä on tosiaan olemassa ja että jokaisella ihmisellä on se.

– Silloin voimme hoitaa oireita ja huomioida hälyttimen erikseen. Tavallaan voimme ajatella, että palohälytin on yksi tekijä ja tulipaloa voi vielä etsiä, mutta tulipalo ei ole ainoa asia, johon keskitymme.

Sainio toimii puheenjohtajana kurssilla, jossa voi päivittää tietonsa toiminnallisista häiriöistä. Mukana on suomalaisten uranuurtajien ja asiantuntijoiden lisäksi muun muassa professori Mark Edwards, joka tutkii toiminnallisia neurologisia häiriöitä King’s Collegessa Lontoossa, Isossa-Britanniassa.

– Ja mikä hienointa, mukana on potilaita, jotka ovat parantuneet hankalista oireista. Meillä on nyt kokemusta kahdesta tuhannesta kuntoutujasta. Se on varmistanut sen, että olemme oikealla tiellä ja että olemme myös kehittyneet tässä.

Entä mitä kuntoutuneet potilaat ovat ajatelleet hälytysjärjestelmän roolista hankalissa oireissaan?

– Suurin osa kohtaamistani ihmisistä on todennut, että voi kun olisin kuullut tästä jo paljon aiemmin.

Markku Sainio toivottaa kaikki kollegat lämpimästi tervetulleeksi kurssille Kun hälytin jää päälle! – päivitä tietosi toiminnallisista häiriöistä torstaina 22.1.2026. Luvassa on käytännöllistä tietoa toiminnallisen oiremekanismin tunnistamisesta ja potilaan ohjaamisesta – tietoa, jonka voi viedä mukanaan jo heti seuraavaan työpäivään.

Toim. Jaana Ahlblad