Arkipäivän toimintakykyä haittaava aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö ADHD tunnistetaan aiempaa paremmin. Diagnoosien määrän kasvu on herättänyt myös huolta ylidiagnostiikasta.

Lastenlääkäri Hertta Ollikaisen mukaan pienen lapsen vilkkauden, keskittymisen tai käyttäytymisen haasteiden taustalta voi löytyä monta eri asiaa. Selvittelyissä on tärkeä tiedostaa, että lapsi on aina kiinteästi osa kasvuympäristöään.

– Lapsen käyttäytyminen voi olla hyvin erilaista kuin mitä sen pitäisi olla, jos hänen perustarpeidensa täyttämisessä eli riittävässä levossa, ravinnossa, leikissä ja vuorovaikutuksessa on puutteita. Käyttäytyminen voi myös vaihdella päivästä toiseen ja eri ympäristöissä, Ollikainen sanoo.

Eräs tämän ajan merkittävä haaste on nopeiden ärsykkeiden tulva, jolle jo pienet lapset altistuvat.

– Neuvolatyössä nuorin tapaamani tablettiaddikti oli 10 kuukauden ikäinen. Hän oli tottunut selailemaan tablettia aina syöttötuolissa istuessaan, ja varsin taidokkaasti hän sulki ruksista ohjelman ja siirtyi seuraavaan. Minun sydäntäni kuitenkin kylmäsi se, ettei hän ottanut katsekontaktia. Pienen lapsen aivothan eivät tarvitse nopeita ärsykkeitä, vaan katsekontaktia ja vuorovaikutusta, lastenneuvolan ja kouluterveyden ylilääkärinä Kymenlaakson hyvinvointialueella työskentelevä Ollikainen toteaa.

Lapset saattavat katsoa lastenohjelmia kymmenellä kielellä, mitä vanhemmat pitävät hyvänä asiana.

– Kysyn heiltä, oletteko tulleet ajatelleeksi, että lapsi vain katsoo kuvaa eikä kuuntele kieltä. Kielen oppiminen ei myöskään tapahdu ruudusta vastaanottamalla, vaan se vaatii matkimista ja vuorovaikutusta ihmisen kanssa. Kuten puheterapeutit haasteen ilmaisevat, ennen lapset syntyivät äänen ja puheen maailmaan, nykyisin kuvan.

Ollikaisen mukaan nykyarki ei palvele lapsia niin, että keskittymiskykyä olisi mahdollista työstää.

– Keskittyminen ja paikalleen asettuminen on vaikeaa, jos nopeiden ärsykkeiden maailmassa on helpompaa. Mielestäni terveydenhoidon ammattilaisten tulisi kertoa vanhemmille näistä asioista neuvolassa.

Aikuisten olisi tärkeä myös muistaa, että lapsen näkökulmasta mukava arki sisältää rytmiä ja rutiinia.

– Lapset nauttivat tasaisesta elämästä, jossa asiat toistuvat ennakoitavasti päivästä toiseen. Rytmi on heille ihan hirveän tärkeää pienestä vauvasta lähtien.

Lastenlääkäri kannustaa toimimaan kaikkien lasten kanssa niin, että asiat toimisivat lapsen silmin parhaiten ja että lapsessa oleva hyvä huomattaisiin joka päivä.

– Kukkaset tarvitsevat valoa ja kastelua, ja lapset tarvitsevat positiivista palautetta, hymyä ja hyviä sanoja, Ollikainen kiteyttää.

Lisää Hertta Ollikaisen ajatuksia lapsen vilkkaudesta kurssilla ADHD – mitä nyt, Käypä hoito?, jossa juuri päivitettyä suositusta käsitellään laajasti ja käytännönläheisesti. Kurssi pidetään torstai-iltapäivänä 23.1.2025.