Stigma, trauma ja sairaus. Kolme tekijää, joista voi kehittyä kimurantti vyyhti. Jos potilaalla on päihdeongelma, sen aiheuttama stigma usein viivästyttää hoitoon hakeutumista. Hoitoon saatetaan tulla vasta ambulanssikyydillä, kun esimerkiksi infektiot ovat päässeet jo hankaliksi. Stigma myös kulkee hoitopaikasta toiseen eikä välttämättä haalistu matkalla lainkaan.

– Työskennellessäni sisätautipäivystyksessä potilas saattoi toisinaan kertoa olevansa huolissaan siitä, tuleeko kohdatuksi asiallisesti seuraavassa hoitopaikassa. Joskus potilaskontaktissa huomasi sanattomasti, että hoitoon tulemisessa oli ollut korkea kynnys, kertoo hematologiaan erikoistuva LL Line Kurki. Kurki toimii puheenjohtajana Lääkärin sosiaalinen vastuu ry:ssä.

Stigma eli häpeäleima ei elä ihmisen sisällä, vaan ihmisten välisessä sosiaalisessa tilassa.

– Stigma elää ja vaikuttaa ihmisten välisissä tunnereaktioissa ja valtasuhteissa. Stigma vaikuttaa hoitoon hakeutumiseen, ja lisäksi hoidon saatavuus vaikuttaa itse stigmaan, Line Kurki sanoo.

Kurjella on lääkärikoulutuksen lisäksi maisterintutkinto lääketieteen antropologiasta. Hän on tutkinut erityisesti C-hepatiittiin liittyvää stigmaa.

– Lääkäri voi vaikuttaa stigmoihin ja olla osa ratkaisua. Kun tarkastelemme vyyhtiä lähemmin, meidän on mahdollista haastaa omia käsityksiämme ja lähestymistapaamme.

Line Kurki valottaa stigman anatomiaa kurssilla Stigma, trauma ja sairaus – päihdeongelma hoidon haasteena. Kurssilla pohditaan myös päihteiden käyttöön liittyvää traumakierrettä. Ihmiset, joilla on kompleksista traumatisoitumista, voivat usein ajautua käyttämään päihteitä. Päihteiden käyttöön puolestaan liittyy riski joutua traumakokemuksiin uudelleen.

– Päihdeongelmaan liittyvän stigman lisäksi hoitokontakteissa ilmenevien vuorovaikutushaasteiden taustalla voi olla mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriöitä, tai tilannetta, jossa rakentavampia vuorovaikutustaitoja ei ole ollut mahdollista oppia.

Psykiatrian näkökulmaa avaa psykiatrian erikoislääkäri Saara Ojala HUS:sta. Somatiikan näkökulmaa kuullaan elinsiirtokirugi, LT Ines Bellman-Lehtosen puheenvuorossa. Maksansiirto ja hyljinnänestolääkkeet on esimerkki tilanteesta, jossa joudutaan punnitsemaan, onko päihdehäiriö tarpeeksi hyvässä tasapainossa hoidon turvallisen toteuttamisen kannalta.

Lisäksi kurssilla kuullaan kokemusasiantuntijan ja Sininauhasäätiön edustajan ajatuksia päihderiippuvaisen kohtaamisesta terveyspalveluissa.

Line Kurki uskoo, että kurssi hyödyttää lähes jokaisen erikoisalan lääkäriä. Päihteitä käyttävä ihminen voi sairastua samoihin sairauksiin kuin muutkin, ja lisäksi vielä vähän harvinaisempiinkin.

– Kun hoidamme jotain muuta asiaa kuin päihdehäiriötä ja samalla tiedostamme, että päihdehäiriö olisi potilaan kokonaisennusteen kannalta ehkä se kaikkein ratkaisevin asia, pintaan voi nousta monenlaisia tunteita. Kurssin tavoite on antaa vastalääkettä kyynistymiselle sekä mahdollisuutta keskustella ja tarkastella vyyhtiä laajemmasta näkökulmasta.

Line Kurki toivottaa kaikki kollegat lämpimästi tervetulleiksi iltapäivän mittaiselle kurssille torstaina 23.1.2025.