Koronapandemia toi yhteiskuntaan rytinällä suuren joukon etä-alkuisia toimintoja, kuten etävastaanoton. Tarkalleen ottaen lääkärin puhelu potilaalle on aina ollut etävastaanotto, mutta nykyteknologian mahdollistamat chat- ja videovastaanotot tulivat osaksi arkipäivää vasta äskettäin.

Etävastaanotot myös vakiintuivat nopeasti. Kaikilla suurilla yksityisillä lääkärikeskuksilla on omat etäklinikkansa, pieniä chat-klinikoita on lukemattomia. Myös hyvinvointialueet tarjoavat laajasti etävastaanottoja. THL:n tilaston mukaan kolmasosa kaikista perusterveydenhuollon asioinneista hoidettiin etäasiointina vuonna 2023. Avosairaanhoidossa etäasiointeja oli lähes puolet (46 prosenttia) kaikista läsnä- ja etähoitotapahtumista.

Hyvällä syyllä voidaan olettaa, että kaikki terveyspalveluja tarjoavat organisaatiot miettivät parhaillaan kuumeisesti, kuinka etäpalveluja voitaisiin edelleen lisätä. Henkilökuntaa ei juuri ehditty – eikä välttämättä osattukaan – kouluttaa, kun epidemian kynsissä oli ryhdyttävä etätoimeen, mutta nyt etävastaanottoa pitävälle tai sitä harkitsevalle lääkärille on Lääkäripäivillä tarjolla intensiivinen ja käytännönläheinen tietopaketti. Millaisia ovat etähoidon haasteet, miten diagnostinen päättely ja hoitosuunnitelman luominen onnistuvat, ja mitä ylipäätään voi hoitaa etänä? Aiheesta on kouluttamassa muun muassa Pihlajalinnan etäklinikan vastaava lääkäri Mikko Vesamäki.

– Nyrkkisääntönä sanoisin, että kaikki mikä voidaan hoitaa etänä, kannattaa hoitaa etänä. Sen sijaan, mitä ei voi hoitaa etänä, ei missään tapauksessa pidä hoitaa etänä. Sellaisia ovat esimerkiksi tilanteet, joissa pelkkä valokuva tai videokuva ei riitä vaivan selvittämiseen, vaan potilas pitää tutkia fyysisesti, Vesamäki sanoo.

Jos ei voida tehdä diagnoosia, ei voida myöskään hoitaa, Vesamäki lisää.

– Sinänsä banaali esimerkki ainakin meidän ohjeistuksessamme on, että sinuiittidiagnoosia ei voi tehdä etänä, jolloin sinuiittiin ei voi myöskään määrätä antibiootteja etänä. Tästä lääkärit joutuvat jonkin verran keskustelemaan potilaiden kanssa.

Etävastaanottojen vanavedessä kotilaitemarkkinoille on tullut uusia tuotteita. Kuluttajille on tarjolla esimerkiksi laite, jolla pystyy itse tutkimaan omat tai lapsensa korvat ja auskoltoimaan sydämen ja keuhkot. Tiedot voidaan välittää lääkärille joko videovastaanoton aikana tai ns. offline-tilassa.

– Etävastaanoton seuraava askel onkin se, että potilasta voidaan tutkia myös vastaanoton aikana. Lääkärin hoitaja-avusteisella videovastaanotolla tätä tehdään jo nyt. Hoitajalla on käytössään esimerkiksi digitaalinen stetoskooppi, otoskooppi ja dermatoskooppi eli ihokamera.

Vesamäen mukaan etävastaanotto on erityisen kätevä, jos kyseessä on seurantakäynti ja lääkäri on tavannut potilaan jo aikaisemmin.

– Tätähän tapahtui yliopistosairaaloissakin korona-aikana eli monet rutiinikontrollit siirrettiin puhelinsoitoiksi. Videokuvan myötä kontrollivastaanottoja voi käyttää vähän laajemminkin.

Etävastaanottoa voidaan käyttää myös ensikontaktissa sellaisissa asioissa, joissa tapaaminen lähivastaanotolla ei käytännössä muuttaisi mitään.

– Tällainen esimerkki voisi olla vaikkapa mahataudissa oleva potilas, joka lähinnä tarvitsee sairauslomatodistuksen työnantajalleen. Tilanne ei kummemmaksi muutu, vaikka potilas tulisi lähivastaanotolle. Samaten jos potilaalla on flunssan oireita eikä mitään erityistä perussairautta, etävastaanotto on koettu ihan hyväksi ja turvalliseksi.

Pihlajalinnan etäklinikan käynneissä näkyvätkin Vesamäen mukaan juuri flunssat sekä esimerkiksi silmätulehdukset ja vastaavat, jotka pystytään hoitamaan kuvan perusteella ja kyselemällä potilaalta riittävän tarkasti.

Lääkäripäivien kurssin tavoitteena on käydä kattavasti läpi erilaisia etävastaanottomuotoja sekä sitä, minkä tyyppisiä asioita kokemuksen perusteella pystytään etänä hoitamaan ja missä asioissa on syytä olla pidättyväisempi.

– Annamme myös vinkkejä, miten chat- ja videovastaanotoilla saadaan luotua potilaalle luottamuksellinen tilanne ja mahdollisimman hyvä potilas-lääkärisuhde. Luennolla avataan myös Lääkäriliiton suositukseen, lainsäädäntöön ja potilasvakuutukseen liittyviä näkökohtia. Etävastaanoton pitäminen palmun alta Bahamalta voi kuulostaa houkuttelevalta, mutta siihen ei lainsäädäntö taivu.

Mikko Vesamäki toivottaa tervetulleeksi kurssille kaikki kiinnostuneet.  Erityisesti hän toivoisi näkevänsä luennoilla ns. epäileviä Tuomaita.

– Olisi mukava päästä keskustelemaan aiheesta myös niiden kollegojen kanssa, jotka ovat epäilevällä kannalla ja ehkä yksittäisten potilastapausten ja huhupuheiden varassa. Kaikki epäilyt voi tuoda esiin hyvässä ilmapiirissä, Vesamäki kiteyttää.

Kurssi Etälääketiedettä turvallisesti ja tehokkaasti – käytännön näkökulmia keskiviikkoiltapäivänä 22.1.2025.