Tunnistatko vähähyötyisiä hoitoja?
Hoitovalikoimassa kuuluu kaikuja lääketieteen kehityksen eri kerrostumista.
Kirjekyyhkyt, lennätin, puhelin. Langallinen, langaton, kännykkä. Autopuhelinverkko, NMT, GSM, nettipuhelut ja 5G. Viestinnän teknologiat ovat kehittyneet huimaa vauhtia parin sadan vuoden aikana. Kun uusi tekniikka on otettu laajasti käyttöön, aiempi tekniikka on vähitellen tai lähes kertarysäyksellä siirretty historiankirjoihin.
Lääketiede on kehittynyt samassa ajassa vähintään yhtä nopeasti ja laajasti, mutta aiemmin kehitetyt hoidot tai menetelmät eivät välttämättä ole poistuneet uuden alta. Vanha hoito voi jäädä työkalupakkiin esimerkiksi tiettyjen tilanteiden varalle, vaikka hoidosta olisi vain vähän hyötyä.
Vähähyötyisiä hoitoja saattaa olla jopa 20–30 prosenttia terveydenhuollon toimista Suomessa, kertoo dosentti, Käypä hoito -päätoimittaja Jorma Komulainen Duodecimista.
– Nuo luvut ovat Yhdysvalloista ja WHO:sta saatuja arvioita. Jos tilanne on Suomessa suurin piirtein vastaava, käytämme merkittävän osan rajallisista resursseistamme toimintaan, joka ei tuota mainittavaa terveyshyötyä potilaalle.
Sanalla hoito tarkoitetaan tässä yhteydessä sairastuneiden hoitamista, tutkimista ja kuntouttamista sekä sairauksien ennaltaehkäisemistä.
Vähähyötyisiä hoitoja ovat tutkitusti esimerkiksi antibioottihoito ylähengitystieinfektioissa sekä unilääkkeiden käyttö. Tutkimuksista vähähyötyisiä ovat alaselän röntgenkuvaus akuutissa selkäkivussa ja niskan röntgenkuvaus akuutissa niskakivussa. Myöskään äkillisen sivuontelotulehduksen diagnostiikassa ei tarvita röntgentutkimuksia. Nämä ja lähes sata muuta vähähyötyistä hoitoa on jo listattu Vältä viisaasti -suosituksiksi.
Vähähyötyisiä hoitoja saattaa olla jopa 20–30 prosenttia terveydenhuollon toimista Suomessa
Vähähyötyinen hoito kuluttaa rahaa ja muita resursseja. Se myös altistaa potilaat hoidon haitoille ja voi aiheuttaa haittaa yleisellä tasolla esimerkiksi ruokkimalla antibioottiresistenssiä.
Vähähyötyisistä hoidoista voi kuitenkin olla vaikea luopua. Niitä saatetaan tehdä niin sanotusti varmuuden vuoksi esimerkiksi juridisten seuraamusten pelossa tai jos potilaalta tulee painetta siihen suuntaan.
– Selvitämme vähähyötyisten hoitojen taustoja ja karsimista parhaillaan Proshade-tutkimuksessa. Olemme muun muassa kysyneet eri kohderyhmien mielipiteitä vähähyötyisistä hoidosta luopumisesta ja selvitämme, mitkä asiat koetaan esteeksi niistä luopumiseen.
Jorma Komulaisen vetämä kurssi antaa keinoja vähähyötyisten toimien tunnistamiseen terveydenhuollossa sekä niiden karsimiseen liittyvään keskusteluun potilaiden kanssa.
– Tiedämme, että Yhdysvalloissa lääkärit ovat kyselytutkimuksessa kertoneet toivovansa vastaanotolle materiaalia, jota he voisivat käsitellä yhdessä potilaiden kanssa. Tämä on minusta toteuttamiskelpoinen ajatus.
Viisasten kiveä etsimässä – kuinka karsia vähähyötyistä hoitoa? -kurssi Lääkäripäivillä
torstaina 26. tammikuuta 2023 klo 8.45–10.45.
Toim. Jaana Ahlblad