HUOM! Nämä ovat vanhat sivut. Siirry ajankohtaisille sivuille tästä.
psykologi Kasperi Mikkonen (HUS Psykiatria)
Väestön ikääntyminen ja työikäisten määrän väheneminen haastaa sosiaali- ja terveydenhuollon. Teknologia tarjoaa yhden ratkaisun. Tarve tulee sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilta, ja näitä tarvitaan myös mukaan tuotekehitykseen. Paneelissa keskustellaan, millaisia potilasturvallisia teknologiaratkaisuja tarvitaan, miten lääkärit saadaan mukaan kehitystyöhön ja miten kehittämistoimintaa tulisi rahoittaa.
Janne Aaltonen (Lääkäriliitto)
Mia Laiho (Eduskunta, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue)
Visa Honkanen (HUS)
Mika Hagberg (Paree Group)
Saara Hassinen, pj. (Terveysteknologia)
Ylilääkäri, LL, Jyrki Riihijärvi (Kela)
LL Helena Rasi-Hakala (Kela)
Prof., psyk. el Jyrki Korkeila (Turun yliopisto)
apulaisylilääkäri Anniina Palojärvi (HUS Lasten ja nuorten sairaudet, neonatologia)
LT, osastonylilääkäri Antti Väänänen (HUS Leikkaus- ja tehohoitokeskus)
LT, perinatologi Marja Kaijomaa (HUS Naistentaudit ja synnytykset)
Sairauksien ennaltaehkäisy, hoidon koordinointi, hoitoon pääsyn parantaminen, omahoidon tukeminen ja laadukkaat hoitopäätökset edellyttävät potilastietojen entistä laajempaa hyödyntämistä. Paneelissa keskustellaan, miksi tiedon sujuva kulku on tärkeää ja miten tiedon kulku pitäisi tehdä, jotta lääkärilläkin olisi aina ajantasainen tietoa käytössään.
Emil Ackerman (Pirkanmaan hyvinvointialue)
Visa Honkanen (HUS)
Timo Lukkarinen (Helsingin kaupunki)
Teemu Niskanen (Kustannus Oy Duodecim)
Miila Päivärinne (Intersystems Finland)
Saara Hassinen, pj. (Terveysteknologia)
Sähköpotkulautaonnettomuuksia tapahtuu edelleen valitettavan paljon, vaikka potkulautoja vuokraavat yritykset ovat laskeneet lautojen enimmäisnopeutta ja vammoista on uutisoitu laajasti. Sähköpotkulautaturmat keskittyvät Helsinkiin ja muihin suuriin kaupunkeihin, jossa vuokrattavia lautoja on paljon tarjolla ja yöelämä on vilkasta. Uhreina on usein nuoria aikuisia, jotka ovat saaneet muun muassa aivo- ja kasvovammoja. Miten sähköpotkulautojen turvallisuutta voisi nykyisestä vielä lisätä, vai tarvitaanko järeämpiä toimia kuten kieltoja? Olisiko kypäräpakko tai alkolukko toimiva ratkaisu?
Pj. toiminnanjohtaja Juha Mikkonen, PhD, VTM, (Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry)
Päihdelääkäri Hannu Pentikäinen (Addiktum)
Ortopedi ja traumatologi Kaisa Virtanen (HUS)
Liikennejärjestelmäyksikön päällikkö Heikki Palomäki (Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristö)
Lääkäriammatin nykytila sosiologian silmin. Miltä ammattikunnan sisäinen eriarvoisuus ja muutossuunnat näyttävät?
Pj. prof., VTT Sirpa Wrede (Helsingin yliopisto)
Dos., VTT Antero Olakivi (Helsingin yliopisto)
VTM Inka Laisi (Helsingin yliopisto)
VTM Piitu Parmanne (Helsingin yliopisto)
Uudet teknologiat tuovat lääkäreiden käyttöön työkaluja, joita ei aina osattu edes toivoa. Tästä huolimatta ratkaisujen tuotekehityksessä on tarvittu lääkäreiden apua. Paneelin aluksi esitellään tekoäly patologin työkaluna, älyneulalla selkäytimeen ja digitaalinen kaksonen osana kasvojensiirtoleikkausta. Esitysten jälkeen keskustellaan, miten lääkärit saadaan mukaan kehitystyöhön ja miten löytyvät muut tarvittavat osaajat.
Kaisa Helminen (Aiforia)
Timo Hänninen (Injeq)
Jani Horelli (Planmeca)
Patrik Lassus (HUS)
Saara Hassinen (Terveysteknologia ry), pj.
akuuttilääkäri ja sisätautilääkäri, alueylilääkäri Kimmo Suojanen (HUS Akuutti)
lääketieteen tohtori, professori Sampsa Vanhatalo (BABA-keskuksen johtaja)
Huumeiden käyttöhuoneet ovat tiloja, jotka on tarkoitettu turvallisempaan ja hygieenisempään pistoshuumeiden käyttöön. Kannattajat pitävät käyttöhuoneita yhtenä keinona vähentää huumeiden käytöstä aiheutuvia vakavia haittoja, erityisesti yliannostuskuolemia. Suomessa on toistaiseksi kuitenkin katsottu, että mm. koska huumeiden käyttö on säädetty rikoslaissa rankaistavaksi teoksi, ei käyttöhuoneita mahdollistavia lakimuutoksia ole lähdetty edistämään. Vastustajat ovat myös huolissaan siitä lähettäisikö käyttöhuoneiden kokeilu Suomessa liian myönteisen viestin suhtautumisestamme huumeisiin. Mitä sanoo tutkimusnäyttö ja minkälaisia ovat kansainväliset kokemukset? Entä mitä tästä kaikesta tuumii Suomen Poliisi?
Pj. apulaisylilääkäri Jonna Levola (HUS)
Ylilääkäri Margareeta Häkkinen (A-klinikka Oy ja THL)
Vanhempi konstaapeli Heikki Mäkiprosi (Helsingin poliisilaitos)
Keskustelun aiheena on startupit, jotka työstävät uusia innovaatioita niin julkiseen kuin yksityiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Toiveena onkin saada läpinäkyvästi tietoa terveydenhuollon tarpeista ja hoitoketjuista. Mutkaton keskusteluyhteys on kaikkien etu ja hyvän yhteistyön alku. Startupit tarjoavat myös lääkäreille uuden uramahdollisuuden yrittäjänä tai kehittäjänä. Keskustelussa nostetaan kiinnostusta startuptoimintaa kohtaan, ja etsitään keinoja yhteistyön tiivistämiselle palveluntuottajien kanssa.
Jani Tikkanen (Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue)
Kati Sulin (Terveystalo)
Ville Mujunen (Somia Reality Oy – Ninchat)
Kenneth Salonius (Vertical), pj.
Erikoistumiskoulutusta on kehitetty viime vuosina vahvasti. STM:n koordinaatiojaoston uudessa toimenpideohjelmassa painotetaan yliopistojen ja palvelujärjestelmän yhteistyön kehittämistä koulutuksen toteuttamisessa ja osaamisperustaisuuden jalkauttamisessa. Kouluttajien pedagoginen osaaminen ja työssä jaksaminen on keskeistä. Miten erikoistuvia ja heidän kouluttajiaan voidaan tukea, ja mitkä ovat eri toimijoiden roolit? Miten toimipaikasta tehdään houkutteleva työ- ja koulutuspaikka?
Pj. Johanna Rellman. LL, neurologian el, koulutuspäällikkö (Tays Kehitysyhtiö Oy)
Maija Pystynen, LL, yleislääketieteen el, koulutusvastuulääkäri (Vantaan ja Keravan hyvinvointialue)
Anna Peltola, LL, yleislääketieteen el, terveysasemapalvelujen palvelualuejohtaja (Vantaan ja Keravan hyvinvointialue)
Marjukka Myllärniemi, prof. keuhkosairauksien ja allergologian el (Helsingin yliopisto)
Minna Iirola, LL, yleislääketieteeseen erikoistuva lääkäri (Raision terveyskeskus)
Tiina Laiterä-Ladau, LT, FM, neurologiaan erikoistuva lääkäri, luottamusmies (TYKS Neurokeskus)
Sami Heistaro, LT terveydenhuollon el, MBA, koulutuspäällikkö (Lääkäriliitto)
11.15-11.30 Miten biopankkitutkimus hyödyttää potilaan hoitoa
professori, HUSin tutkimusjohtaja Taneli Raivio (HUS)
11.30-11.45 eKonsultaatio lääkärin työkaluna
projektipäällikkö Marika Seppänen (HUS Perusterveydenhuollon yksikkö)
Savuttomuus ja nikotiinittomuus – miksi myös nikotiinittomuus?
Nikotiini on myrkky
Kirsi Vähäkangas, em. toksikologian prof. (Kuopio)
Nikotiinituotteiden käyttö maailmanlaajuisesti – mitä savuttomien tupakkatuotteiden väärä markkinointi käytännössä merkitsee?
Maria Juusela, LT, KFI el (Doctors Against Tobacco pj)
Paneelikeskustelu: Nikotiinin lyhyt- ja pitkäaikaishaitat – miten taklata nuuska ja sähkötupakka/vaping Suomessa?
pj. Maria Juusela, LT, KFI el, (Espoo)
Maritta Kilpeläinen, keuhkosair. ja allergologian el (TYKS)
Mika Laine, kardiologian el (HUS)
Kirsi Vähäkangas, toksikologian em. prof. (Kuopio)
Tarja Tanner, dos EHL, kl. hammashoito (OYS)
osastonylilääkäri Outi Lapatto-Reiniluoto
vastaava proviisori Miia Kallio
asiakkuuspäällikkö Marisa Eronen (HUS Apteekki)
Mistä on kyse koronaviruksen pitkäaikaisoireissa? Keskustelussa kuullaan perustelut eri näkemyksille koronan pitkäaikaisoireiden syistä, niiden hoidosta ja kuntoutuksesta. Käsitykset pitkäaikaisoireiden syistä vaikuttavat merkittävästi oireilevien tutkimuksiin, neuvontaan, hoitoon ja tukeen. Eri näkemykset hämmentävät kansalaisia ja terveydenhuollon toimijoita sekä johtavat erilaisiin suosituksiin. Asiaa käsitellään asiantuntijoiden kesken useista eri näkökulmista ja uusimman tutkimuksen valossa.
Puhujat ovat asiantuntijoita ja kliinikoita, jotka ovat perehtyneet koronan pitkäaikaisoireisiin sekä toiminnallisin mekanismein syntyviin oirekuviin.
Pj. Helena Liira, LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon el, (HUS Toiminnallisten häiriöiden pkl)
Markku Sainio, neurologi, dos., ylil. (HUS Toiminnallisten häiriöiden pkl)
Risto O. Roine, neurologian prof. (Long Covid asiantuntijaryhmän pj)
Mari Kanerva, infektiotautien dos., ylil. (TYKS)