Panssarivaunujen vyöryssä kansanterveys vavisee
Sodassa tuoreet haavat paikataan ensilinjassa, mutta kansakunnan hoito vie vuosikymmeniä.
Kati Juva on tunnettu lääkärien rauhanliikkeen aktiivi, joka on herkeämättä vastustanut sotaa ja ydinaseita jo vuosikymmenten ajan. Venäjän hyökättyä Ukrainaan hän on saanut paljon yhteydenottoja, keskustelun tarve on suuri.
– Olen ollut hiukan huolissani siitä, että mediassa puhutaan sodasta enimmäkseen vain sotilaallisesta näkökulmasta, esimerkiksi lennokki-iskuista ja tankkien määrästä. Meidän olisi kuitenkin hyvin tärkeää huomioida muutkin kuin militaristiset näkökulmat, dosentti, neurologian erikoislääkäri Kati Juva sanoo.
Lääkärin rooli sodassa liitetään usein haavoittuneiden hoitamiseen. Sotilaiden lisäksi sodan kourissa ja sodan loputtua kärsivät muutkin: haavoittuneiden ja kuolleiden läheiset, kotinsa ja tutun elinympäristönsä menettäneet pakolaiset, sotaa todistaneet lapset ja nuoret.
– Lääkärit hoitavat myös sodan vaurioittamaa kansanterveyttä. Kansakunnan kuntoutus kestää vähintään 70 vuotta. Eteen tulevat muun muassa leskeyden, orpouden, infrastruktuurin hajoamisen ja pakolaisuuden aiheuttamat vauriot.
Suomessa sodan päättymisestä on kulunut 77 vuotta, mutta ylisukupolviset sotatraumat voivat edelleen kulkea keskuudessamme ja ilmetä uusissa ikäpolvissa.
Sodassa voi olla voittajia tai häviäjiä, mutta se on aina täysin kohtuuton ja inhimillinen kärsimys, Juva toteaa.
Tältä pohjalta on rakentunut Lääkäripäivien kurssi Terveys tulilinjalla, jonka suunnittelusta vastaavat Lääkärien sosiaalinen vastuu ry ja Lääkäriliitto. Kurssi on suunnattu kaikille lääkäreille.
Tiedon hankinta ja toiminta auttavat parhaiten ahdistukseen
Juva toivoo, että kurssille tulisi erityisesti nuoria lääkäreitä sekä perusterveydenhuollon ja kansanterveyden parissa työskenteleviä.
– Sodat eivät ole Euroopassakaan historiaa, kuten olemme nyt joutuneet toteamaan. Suomeen on tullut kymmeniä tuhansia pakolaisia, joiden elämään sota on vaikuttanut jyrkästi.
Kurssi lisää lääkärien ymmärrystä sotien terveysvaikutuksista ja käsittelee muun muassa terveydenhuollon asemaa konflikteissa sekä ydinaseen käytön vaikutuksia.
Entä voiko kurssi helpottaa sotaan liittyvää ahdistusta?
– Ehdottomasti. Paneelikeskustelussa lääkärijärjestöt miettivät, mitä voimme lääkärikuntana tehdä ja miten ydinsota voidaan estää. Tiedon hankinta ja toiminta auttavat parhaiten ahdistukseen, oli kyseessä ilmastoahdistus tai ydinsodan pelko, Kati Juva summaa.
Dosentti Kati Juva on ICAN-verkoston Suomen koordinaattori ja kansainvälisen ydinaseita vastustavan lääkärien järjestön IPPNW:n hallituksen jäsen sekä Lääkärin sosiaalinen vastuu ry:n hallituksen jäsen. Juva työskentelee HUS:n Psykiatriakeskuksessa.
Juvan lisäksi kurssilla puhuvat lastenpsykiatrian professori André Sourander sekä etäyhteydellä Barry S. Levy ja Ira Helfand Yhdysvalloista. Apulaisprofessori, epidemiologi Barry S. Levy kertoo sodan vaikutuksesta kansanterveyteen. Ydinase-teemasta puhuva Ira Helfand on muun muassa johtoryhmän jäsen ydinasekieltoa ajavassa ICAN-verkostossa, joka sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2017.
Terveys tulilinjalla -kurssi Lääkäripäivillä keskiviikkona 25. tammikuuta 2023 klo 9.00–14.55.
Terveys tulilinjalla on valittu myös kaikille avoimeksi kurssiksi. Se tulee lisäksi jälkikäteen Lääkäriliiton verkkosivuille kaikkien jäsenten katsottavaksi 12.2.2023 asti.
Toim. Jaana Ahlblad