Huumeiden käyttötila voisi auttaa monin tavoin
”Näen työssäni rajuja ihmiskohtaloita ja samalla tiedän, etten voi tehdä juuri mitään auttaakseni tai muuttaakseni tilannetta”, kuvailee vanhempi konstaapeli Heikki Mäkiprosi.
Mediassa näkyy nyt selvästi se, mitä tilastot ovat pidempään kertoneet: huumeiden kokeilu, käyttö ja ongelmakäyttö ovat lisääntyneet Suomessa koko 2000-luvun ajan. Tilanne on eskaloitunut niin, että Suomi joutuu pitämään kyseenalaista ykkössijaa EU:n kärkimaana alle 25-vuotiaiden huumekuolemissa.
THL on julkaissut seitsemän suositusta huumekuolemien ehkäisemiseksi. Yhdeksi kokeilemisen arvoiseksi keinoksi se suosittaa valvottuja huumeiden käyttötiloja.
Vanhempi konstaapeli Heikki Mäkiprosi Helsingin poliisilaitokselta väläyttää ehdotukselle vihreää valoa.
– Käyttötila voisi olla yksi kokeiltava keino muiden joukossa. Poliisin työn kannalta silloin pitäisi hyväksyä se, että pyrimme vähentämään laittomien päihteiden käytön haittoja sen lisäksi että pyrimme poistamaan niitä kokonaan.
Mäkiprosi ajattelee, että päihde- ja riippuvuussairauksiin voidaan puuttua kolmella tasolla: valistamalla ihmisiä, terveyden- ja sairaanhoidon tasolla sekä haittoja vähentävällä otteella. Mäkiprosin oma työ painottuu haittojen vähentämiseen.
– Valistuksessa lähdetään yleensä siitä, että käyttö on kiellettyä ja vaarallista. Kun katsomme asiaa haittojen näkökulmasta, emme ehkä oikein suostu myöntämään sitä, että ihmiset käyttävät laittomia päihteitä, vaikka me olemme kieltäneet. Tässä kohtaa tarvitaan haittoja vähentäviä menetelmiä.
Päihde- ja riippuvuussairauksiin voidaan puuttua kolmella tasolla: valistamalla ihmisiä, terveyden- ja sairaanhoidon tasolla sekä haittoja vähentävällä otteella
Mäkiprosin mukaan käyttötilalla pystyttäisiin vaikuttamaan kohtalaisen tehokkaasti ympäristöön kohdistuviin haittoihin, kuten roskaamiseen ja epävirallisten käyttötilojen naapurustossa asuvien ihmisten turvattomuuden tunteeseen. Poliisin työssä vaikutus näkyisi suoraan.
Käyttötila toisi poliisin työhön myös tärkeän eettisen työkalun.
– Kun valvontatyössä kaupungilla kohtaan esimerkiksi pistämällä päihteitä käyttävän ihmisen, minulla olisi tarjota hänelle relevantti vaihtoehto eli voisin ohjata hänet käyttötilaan. Jos siitä ei sitten löytyisi yhteistä säveltä, kontrollitoimenpide, kuten paikalta poistaminen olisi perusteltu myös eettisestä näkökulmasta.
Heikki Mäkiprosi miettii käyttötiloja poliisin näkökulmasta keskustelussa päihdelääkäri Margareeta Häkkisen kanssa Lääkäripäivillä.
Käyttötiloilla on pystytty tavoittamaan käyttäviä ihmisiä ja saamaan heitä palvelujen piiriin sekä estämään kuolemia, sairastavuutta ja tartuntatautien leviämistä
Häkkinen kannattaa käyttötilojen perustamista ja toiminnan testaamista Suomessa.
– Maailmalta tiedämme, että käyttötiloilla on pystytty tavoittamaan käyttäviä ihmisiä ja saamaan heitä palvelujen piiriin sekä estämään kuolemia, sairastavuutta ja tartuntatautien leviämistä, A-klinikalla ja THL:ssä työskentelevä Margareeta Häkkinen kertoo.
Talouden näkökulmasta palvelujen piirissä oleva huumeita käyttävä ihminen tulee yhteiskunnalle yleensä halvemmaksi, sillä hän esimerkiksi kuormittaa päivystyksiä vähemmän.
Häkkinen muistuttaa, että käyttöhuoneet koskettavat suoraan pientä osaa ihmisistä, mutta heille ne ovat erittäin merkittävä asia. Epäsuorasti ne hyödyttäisivät isompaa joukkoa esimerkiksi sen ansiosta, että epäviralliset käyttötilat rauhoittuisivat.
Myös HIV-epidemian uhkaa olisi mahdollista hillitä käyttöhuoneiden avulla.
– Tartunnat ovat vuosien tauon jälkeen lähteneet lisääntymään huumeita käyttävien ihmisten keskuudessa. Vastaava ilmiö saatiin pysäytettyä 1990-luvulla terveysneuvontapisteiden avulla, nyt käyttötila voisi tavoittaa suurimmassa riskissä olevia, päihdelääkäri Margareeta Häkkinen uskoo.
Käyttötila olisi asiakkaalle mahdollisuus inhimilliseen terveydenhuoltoon
Vanhempi konstaapeli Heikki Mäkiprosi muistuttaa, että poliisi haluaa kantaa yhteisvastuuta ja pitää huolta yhteiskunnasta.
– Näen rajuja ihmiskohtaloita ja samalla tiedän, että en voi tehdä tälle mitään. Pahimmassa tapauksessa se kyynistää, ja turhautumista heijastuu myös asiakkaan suuntaan.
Mäkiprosin mielestä käyttötila olisi asiakkaalle mahdollisuus inhimilliseen terveydenhuoltoon ja sen poliisi voisi hänelle osoittaa. Silloin tilanne ei jäisi yksittäisen poliisin hartioille.
Mäkiprosi arvioi, että poliisilla ja terveydenhuollolla on pohdittavana myös yksi yhteinen kysymys: miten paljon työtä ohjaavat omat tavoitteet, jotka liittyvät toisen ihmisen päihteidenkäyttöön tai käytön lopettamiseen?
– Jos minä työssäni vaadin henkilöltä jotain ja jos henkilö ei taivu tähän malliin, annan hänelle sakon tai suljen hänet jonkin palvelun ulkopuolelle. Koenko silloin toimineeni työssäni oikein? Kertooko se, onko työni ollut vaikuttavaa?
Keskustelu jatkuu Lääkäripäivillä. Lämpimästi tervetuloa mukaan!
Ylilääkäri Margareeta Häkkinen, A-klinikka Oy Päihdesairaala
Vanhempi konstaapeli Heikki Mäkiprosi, Helsingin poliisilaitos, Ennalta estävä toiminto
Debatti Huumeiden käyttöhuoneet – puolesta vai vastaan Areena-lavalla torstaina 26.1. klo 14.00–14.45.
Toim. Jaana Ahlblad