Osaako tekoäly tulkita röntgenkuvaa?

Dokumenttielokuva huippukokki Anthony Bourdainista nosti tekoälyn vastikään otsikoihin erikoisella tavalla: elokuvassa Bourdainin puheääntä kuullaan lauseissa, joita ei löytynyt tallenteina arkistosta, vaan jotka tekoäly tuotti. Tekoälyohjelma sai oppimateriaalikseen kaksitoista tuntia Bourdainin puhetta ja lopputuloksena elokuvassa kuultiin minuutin verran Bourdainin puheelta kuulostavaa digitaalista ääni-imitointia. Oikein vai väärin, sitä pohditaan nyt.

Tekoälyn etiikkaa ja vastuullista käyttöä on syytä nyt pohtia myös terveydenhuollossa, jotta ongelmilta vältyttäisiin. Tekoäly koputtelee sairaaloiden ovia oikein voimalla ja hype on edelleen kova.

– Tekoälyä on tarjolla kuvantamisen sovelluksiin niin, että meidän täytyy toimia portinvartijoina ja seuloa sellaisia sovelluksia, joista on aidosti hyötyä, kertoo sairaalafyysikko, TkT Juha Peltonen HUS Kuvantamisesta.

Peltosen mukaan nyt pitäisi miettiä, millaisilla prosesseilla tekoälyä testataan, ennen kuin sitä otetaan kliiniseen käyttöön. Suomessa sairaanhoitopiireillä on käynnissä omaa tekoälykehitystä omiin tarkoituksiin, mutta myös yritykset ovat kiinnostuneita kehitykseen käytettävästä datasta.

– Tekoälyssä valta on sillä, jolla on materiaalia opettaa tekoälyä.

Hypettäjät visioivat tekoälyn korvaavan radiologit, mutta Peltonen ei tähän usko.

– Todennäköisesti tekoälyohjelmista tulee eräänlaisia kuvankäsittelyohjelmia työkalupakkiin. Ne nostavat kokemattomien radiologien tarkkuutta lähemmäksi kokeneiden radiologien tarkkuutta ja osaavat priorisoida potilascaseja sen perusteella, millaisia alustavia löydöksiä tekevät, Peltonen esimerkittää.

Kuten kaiken uuden teknologian, myös terveydenhuollon tekoälyn uskotaan säästävän rahaa. Jossain kohtaa säästöt ovat mahdollisia, uskoo Juha Peltonen.

– HUS:ssa otetaan yli 250 000 keuhkoröntgentutkimusta vuodessa. Jos niiden laatua alettaisiin seuloa käsipelillä, urakka olisi mahdoton, mutta jos tekoälyohjelma tekisi toisen luennan, se kävisi kuvat läpi vuorokaudessa.

Peltosen puheenjohtamalla kurssilla jatketaan kiinnostavan tekoälyn parissa sekä käsitellään muun muassa hyvää lähetettä. Saat hyvän päivityksen siitä, mitä kuvantamisessa on tapahtunut viimeisen 5–10 vuoden aikana ja mihin alalla ollaan menossa. Sen Juha Peltonen vielä vihjaa, että potilaan lyijyessun voi pian jättää lopullisesti narikkaan.

Kuvantaminen ja säteilysuojelu digitalisaation murroksessa -kurssi Lääkäripäivillä keskiviikkona 26. tammikuuta 2022.

Teksti: Jaana Ahlblad