HUOM! Nämä ovat vanhat sivut. Siirry ajankohtaisille sivuille tästä.

Takaisin

Euroopan koronatilanne synkkenee

Koronavirustartuntojen määrä Euroopassa on kääntynyt suhteellisen rauhallisen kesän jälkeen jyrkkään kasvuun. Mitä on tehtävissä?

Epidemiologi Pasi Penttinen työskentelee johtavana asiantuntijana Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskuksessa (European Centre for Disease Prevention and Control, ECDC), jonka päämaja sijaitsee Ruotsin Solnassa. Keskuksen tehtävänä on auttaa parantamaan Euroopan maiden kykyä torjua tartuntatauteja.

Penttinen on toiminut ECDC:ssä toistakymmentä vuotta, muun muassa kriisijohtajana vuoden 2009 influenssapandemian aikaan, ja vuodesta 2014 lähtien viime vuoden loppuun saakka influenssaohjelman vetäjänä. Tämän vuoden alusta lähtien hänet on valjastettu kokonaan koronapandemian hillitsemiseen.

Paniikkijarruja ollaan painamassa

Haastatteluhetkellä lokakuun loppupuolella Penttinen pitää Euroopan koronatilannetta huolestuttavana.

– Suhteellisen rauhallisen kesän jälkeen nyt ollaan painamassa paniikkijarruja. Useissa maissa tilanne on pahempi kuin keväällä. Toisaalta testausta on nyt enemmän. Vielä ei ole ajauduttu kuin muutamassa maassa siihen, että on jouduttu avaamaan kenttäsairaaloita, eikä vielä ole pahoja ylikuolleisuuden merkkejä. Mutta tilanteet muuttuvat koko ajan, Penttinen sanoo.

– Uskon, että covid-19-tartunnan saaneita on Euroopassa yli kymmenen kertaa enemmän kuin raportoituja tapauksia. Suurinta osaa varsinkaan nuorista, lieväoireisista tartunnan saaneista ei ole tilastoitu, koska heitä ei ole testattukaan.

– Jos ei tehdä tehokkaita torjuntatoimia, pian ollaan siinä tilanteessa, että tehohoidon kapasiteetti on saturoitu koronapotilailla, ja kuolleisuus lähtee jyrkkään nousuun erityisesti iäkkäiden osalta.

Seurantadatan saaminen on olennaista

Koronapandemiassa torjuntakeinoja on monia, mutta mikään konsteista ei tepsi yksin. Selvää on, että esimerkiksi kasvomaskit yksittäisenä toimena eivät riitä.

–  Kontaktien määrää on rajoitettava. Haasteena on, miten rajoituksia voidaan tehdä ilman, että niistä koituu valtava sosiaalinen ja taloudellinen kustannus yhteiskunnalle. Rajoitustoimenpiteitä pitäisi voida kohdentaa mahdollisimman tarkasti sekä alueellisesti että muuten. Muussa tapauksessa joudutaan laajoihin sulkutoimiin viime kevään tapaan.

– Kontaktien seurantadatan saaminen olisi olennaista: esimerkiksi tapahtuuko paljon tartuntoja tietyntyyppisissä ravintoloissa tai tietyntyyppisissä urheilutapahtumissa tai tietyntyyppisissä työolosuhteissa.

Rokotteista toivotaan lopullista ratkaisua, mutta niiden varaan ei kannata liikaa tuudittautua.

– Rokotteiden teho esimerkiksi iäkkäillä voi olla heikko. Entä voidaanko lasten rokottamista perustella? Lapset eivät sairastu covid-19-tautiin yhtä vakavasti kuin aikuiset, mutta he voivat kuitenkin tartuttaa muita, Penttinen toteaa.

Monia kiperiä kysymyksiä on siis ratkottavina.

Pasi Penttisen pääluento Euroopan koronatilanteesta Lääkäripäivillä keskiviikkona 13.1.2021.

Teksti: Sari Kosonen
Kuva: Mikolaj Handzlik / ECDC