Biopankki helpottaa lääkärin työtä

Biopankit voivat nopeuttaa uusien hoitojen ja lääkkeiden kehittämistä. Läheskään kaikki potilaat eivät vielä tiedä, mitä hyötyä biopankkisuostumusten antamisesta on.

Biopankeista on jo pitkään ennustettu lääketieteen tutkimuksen mullistajaa. Suomalaisten veri-, kudos-, DNA- ja muita näytteitä on kerätty jo kymmeneen biopankkiin, ja lisäksi niihin on siirretty suuri määrä vanhoja kokoelmia tutkimuslaitoksista, yliopistoista ja sairaaloista.

Suomalaisille tutuin biopankkihanke lienee FinnGen-hanke, jossa on parhaillaan tyypitetty jo 100 000 suomalaisen näytteet.

– Tieto siitä, mihin kaikkeen näytteitä voidaan tulevaisuudessa käyttää, kasvaa koko ajan. On kiinnostavaa nähdä, miten biopankit tekevät yhteistyötä esimerkiksi Genomikeskuksen kanssa jatkossa, kertoo patologian erikoislääkäri ja Helsingin yliopiston dosentti Tuomas Mirtti.

Biopankkitoiminta on tullut viime vuosina osaksi kaikkien yliopistosairaaloiden ja joidenkin keskussairaaloiden toimintaa, ja biopankkisuostumusten pyytäminen kuuluu yhä useamman lääkärin työhön.

Biopankkien toiminnasta kuullaan myös Lääkäripäivien Biopankki, genomikeskus, syöpäkeskus, neuronikeskus: saadaanko potilaille parempaa hoitoa? -kurssilla. Mirtin mukaan kurssilla selviää muun muassa se, miksi biopankkisuostumuksia kannattaa pyytää.

– Muidenkin kuin sairaaloissa työskentelevien lääkäreiden on hyvä tietää, että biopankki mahdollistaa monenlaisen tutkimuksen. Kurssilla kerrotaan, miksi näytteiden kerääminen on tärkeää ja miten niitä voi itse hyödyntää omassa työssään, Mirtti kertoo.

Suuri osa potilaista ei vielä itse tiedä, mitä hyötyä biopankkisuostumuksen antamisesta voi olla. Lääkäreillä on siksi tärkeä rooli toimia perustiedon välittäjinä.

– Moni lääkärikin pohtii, mitä hyötyä näytteiden ottamisesta on käytännössä ja mitä näytteille tapahtuu keräämisen jälkeen.

Biopankki, genomikeskus, syöpäkeskus, neuronikeskus: saadaanko potilaille parempaa hoitoa? -kurssi (118) keskiviikkona 9.1. klo 13.30.