Väkivalta jättää jälkensä lääkäriinkin

Jos tilanteen jälkihoito työpaikalla on retuperällä, jokainen yrittää yksin selvitä, miten parhaiten taitaa.

Yli 40 % lääkäreistä kertoo kokeneensa väkivallan uhkaa työssään. Fyysisen väkivallan kohteeksi joutuu noin kaksisataa lääkäriä joka vuosi. 

Väkivaltaa, vainoa tai niiden uhkaa koetaan eniten päivystyksessä ja psykiatriassa. Eniten sitä on kohdistunut alle 35-vuotiaisiin naisiin. Jos tilanteen jälkihoito työpaikalla on retuperällä, lääkäri yrittää yksin selvitä, miten parhaiten taitaa.

– Jotkut saattavat vaihtaa työpaikkaa tai erikoisalaa tai lopettaa päivystämisen. Joillekin voi kehittyä post-traumaattinen stressihäiriö, joka alkaa haitata työtä. Fyysiset vammat paranevat usein psyykkisiä nopeammin, sanoo LT Miia Virta.

Virta johti työryhmää, joka on koonnut ohjeita väkivaltatilanteen jälkihoitoon. Lääkärit väkivallan ja vainon kohteena -työryhmän raportti on tarkoitettu avuksi uhrille, hänen esimiehilleen ja työterveyteen. 

– Shokin lisäksi lääkäri voi kokea voimakasta häpeää siitä, että potilas tai omainen on käynyt päälle, vaikka tapahtunut ei ole lääkärin syytä. Toisen silmissä pieneltä vaikuttava tilanne voi aiheuttaa hankaliakin oireita tai päinvastoin, olemme erilaisia tässäkin. 

Lääkäri voi joutua pelkäämään myös perheensä puolesta, jos potilas tai omaiset uhkaavat hänen lapsiaan. Vainon voi laukaista esimerkiksi jonkin etuuden evääminen tai lastensuojeluilmoitus.

Väkivallan uhriksi joutuminen on aina traumaattista.

– Tärkeintä on muistaa, että asiaa ei tarvitse salata, se on asia muiden joukossa. Apua saa ja sitä kannattaa pyytää, Miia Virta painottaa.

Lääkärit väkivallan kohteena -kurssi (107) keskiviikkona 9.1.2019.