Alue toteutetaan yhteistyössä Sitran, Tekesin, Healthtech Finlandin ja Lääkäri 2018 –tapahtuman kanssa.

Pop-up-alueen luennot:

Keskiviikko 10.1.

9.30–10 Geenitestit osana lääkärin työtä
12–12.30 Yhteiskehittämällä ratkaisuja potilaiden hyödyksi
14.30–15 Potilaan motivointi elämäntapamuutoksiin tuottaa tulosta

Torstai 11.1.

9.30–10 Valinnanvapauskokeilusta vauhtia uusille tavoille tuottaa terveyttä
12–12.30 Terveysteknologia osana lääkärin työtä
14.30–15 Lääkärin uudet roolit

Perjantai 12.1.

9.30–10 uudet teknologiat – robotiikka ja tekoäly – lääkärin apuna
12–12.30 Hyvä asiakaskokemus ja palveluiden vaikuttavuus – mistä ne syntyvät?

Tutustu DigIT pop-up alueen koko ohjelmaan täällä.

– Lääkäripäivillä on tarjolla valtavan paljon mielenkiintoisia aiheita, tietoa ja osaamista, mutta itse tapahtuma on suunnattu vain lääkäreille. Yleisötilaisuudessa samasta tiedosta pääsevät nauttimaan kaikki aiheesta kiinnostuneet, kertoo Lääkäriliiton viestintäpäällikkö Pauliina Pulkkinen.

Kaikille avoin yleisötilaisuus järjestetään Sanomatalossa 9.1. yhteistyössä Helsingin Sanomien toimituksen kanssa. Tilaisuuden teemana on Lääkäri 2018 -tapahtumassakin paljon puhuttava muutos. Tilaisuudessa pohditaan, mitä muutos tarkoittaa potilaan hoidossa ja lääkärin työssä.

– Lääketiede ja hoidot kehittyvät. Lääkärit tarvitsevat tietojen jatkuvaa päivittämistä. Haluamme tarjota tätä samaa tietoa potilaille. Yleisö pääsee samalla kysymään mieltä askarruttavista asioista suoraan lääkäreiltä , sanoo Lääkäriliiton hallituksen puheenjohtaja Marjo Parkkila-Harju.

”Tavoitteena on pureutua siihen, miten ja mistä potilas voi löytää oikeaa tietoa.”

Tietoa erilaisista lääketieteellisistä ratkaisuista on nykymaailmassa saatavilla paljon. Pauliina Pulkkinen kertoo, että yleisötilaisuuden tavoitteena on pureutua siihen, miten ja mistä potilas voi löytää oikeaa tietoa.

– Keinoäly, robotit, digitalisaatio ja antibioottiresistenssi puhuttavat sekä lääkäreitä että potilaita, Pulkkinen sanoo.

– Tuomme lavalle konkreettisia esimerkkejä siitä, miten digitalisaatio voi auttaa esimerkiksi rutiiniasioiden hoidossa, Parkkila-Harju kertoo.

Tapahtumassa ovat mukana keskustelemassa muun muassa lihavuustutkija, professori Kirsi Pietiläinen, infektiolääkäri, professori Anu Kantele, etälääkäri Mikko Lehtovirta sekä ensihoitolääkäri Teuvo Määttä.

Ennen tilaisuuden alkua yleisö pääsee halutessaan testaamaan defibrillaattoria. Defibrillaattori, ”deffa”, on laite, jolla sydänpysähdystilanteessa pyritään poistamaan sydämen pysäyttänyt rytmihäiriö hoitavan tasavirtasähköiskun avulla.

– Kyseessä on tärkeä ensiaputaito, jota saa nyt testata maksuttomasti, Pulkkinen vinkkaa.

Lääkäri 2018 -tapahtuman Yleisötilaisuus Sanomatalon mediatorilla 9.1. klo 17–18.30. Defibrillaattorin käyttöön voi tutustua klo 16.30–17.

Näyttelyvieraat pääsevät osallistumismerkillään myös pääluennoille, joiden luennoitsijoina toimivat muun muassa professori Kirsi Pietiläinen sekä päätoimittaja Jaakko Heinimäki. Sisäänpääsy näyttelyalueelle edellyttää rekisteröitymistä ennakkoon tai paikan päällä. Itserekisteröitymispisteet sijaitsevat eteläisellä ja pohjoisella sisäänkäynnillä.

Näyttelyalueeseen voivat tutustua lääkärit, hammaslääkärit, eläinlääkärit, apteekkihenkilökunta ja lääketieteen 4., 5. ja 6. vuosikurssin opiskelijat.

Näyttely on avoinna seuraavasti:

keskiviikkona 10.1. klo 9.30–17.00
torstaina 11.1. klo 9.30–18.00
perjantaina 12.1. klo 9.30–16.00

– Tällaiset tilanteet ovat hyvin tavallisia, sanoo dosentti ja neurologi Markku Sainio.

Sainion mukaan ajokykyä arvioidessa lääkärin kannattaa aina vedota yleiseen linjaan tai esimerkiksi ajoterveys ja Käypä hoito -suosituksiin. Tunteille ei saa antaa sijaa.

– Ajokyvyn arviointi on helppoa, kun potilaan sairaudet voidaan yhdistää Trafin tarkkoihin ajoterveysohjeisiin siitä, millainen henkilö on ajokykyinen ja millainen ei.

Aina arviointi ei ole lainkaan yksinkertaista ja selkeää. Ajokyvyn arviointia mutkikkaampia tilanteita ovat esimerkiksi sisäilmaoireet.

– Lääkäri ei pysty todentamaan sisäilman ongelmia, joten hän on täysin potilaan kertomuksen varassa. Potilas on voinut saapua vastaanotolle huonon sisäilman takia, vaikka ongelmana ei välttämättä ole sisäilma, vaan potilaan herkkyys reagoida tavanomaiselle huonolle sisäilmalle.

Jos lääkäri joutuu asiantuntijana itse tekemään tulkinnan ja perustelmaan sen potilaalle, tilanne voi olla vaikea.

– Potilas saattaa tällöin ajatella, että lääkäri päättää väärin.

”Ammattikunnan täytyy toimia yhteisessä linjassa.”

Haasteita tuo usein se, että potilas voi halutessaan hakeutua toiselle lääkärille ja saada tältä täysin eriävän mielipiteen.

– Nykyisin on valtavan helppoa löytää verkosta mielipiteitä eri lääkäreistä ja heidän toimintatavoistaan. Jos oman lääkärin näkemys ei ole toivottu, potilas voi jatkaa etsintäänsä ja päätyä vaihtoehtoisen lääkärin tai vaihtoehtoisen tiedon pariin.

Sainion mielestä tilanne asettaa lääkärikunnalle miettimisen paikkoja.

– Kyseessä on asia, joka pitää ottaa terveydenhuollossa vakavasti. Ammattikunnan täytyy toimia yhteisessä linjassa. On tosi hyvä asia, että potilas voi halutessaan kysyä toista ja kolmattakin mielipidettä, mutta lääkärin tulisi perustaa mielipiteensä yleisiin linjauksiin ja suosituksiin.

Kurssi: Miten olla eri mieltä potilaan kanssa vaarantamatta hoitosuhdetta? Torstai 11.1. klo 13.30. Messukeskus sali 228.

– Lääkäreiden kohdalla muutos on ennen kaikkea käsitteellinen. Lääkärin työstä tulee ja on jo tullut aiempaa yhteistoiminnallisempaa. Lääkäri ei ole enää ainoa ja ylin auktoriteetti, vaan eräänlainen konsultti, joka neuvoo potilasta terveysasioissa. Tekoälykään ei lähiaikoina tule korvaamaan lääkärin työtä, vaan ainoastaan helpottamaan sitä, Perola sanoo.

Itse työhön liittyviä muutoksia sen sijaan on luvassa. Perola kertoo, että esimerkiksi geeniteknologian hinnan lasku mahdollistaa pian genomien kartoittamisen ennaltaehkäisevästi.

– Genomien kartoittamisen hinta on tippunut valtavasti, ja se vastaa nykyisin jo suurin piirtein normaalin kuvantamistutkimuksen, kuten magneettitutkimuksen, hintaa. Uskon, että hinta putoaa jatkossa reilusti enemmän. Tämän seurauksena ei välttämättä kannata enää tutkia yhtä yksittäistä geeniä kerrallaan, vaan koko genomi kartoitetaan jo tutkimuksen alussa.

“Genomien kartoittamisella voitaisiin ennaltaehkäistä useita ongelmia.”

Perolan mielestä genomit voitaisiin periaatteessa kartoittaa jatkossa jo synnytyslaitoksella. Se helpottaisi lääkärien työtä ja parantaisi potilaiden hoitoa valtavasti.

– Ideaalitilanne olisi sellainen, jossa sekä lääkäri että potilas pääsisivät tarvittaessa tutustumaan geenitietoihin jo ennen tutkimuksia.

Moni geenimutaatio on ollut tiedossa jo pitkään, joten genomien kartoittamisella voitaisiin ennaltaehkäistä useita ongelmia. Perola mainitsee hyvänä esimerkkinä monelta suomalaiselta löytyvän, laskimoveritulpille altistavan geenimutaation.

– Geenimutaatiota tutkitaan harvoin esimerkiksi ennen ehkäisypillereiden aloittamista, sillä niiden kartoittaminen vie pari viikkoa ja sekä lääkärillä että potilaalla on usein toive aloittaa lääkitys aiemmin. Jos geenitestin tulokset olisivat jo selvillä ennakkoon, sellaiset potilaat, joilla tämä mutaatio löytyy, välttyisivät epäsopivalta lääkitykseltä ja sen aiheuttamilta mahdollisilta komplikaatioilta.

Kurssi: Terveydenhuolto muuttuu ja yhteiskunta muuttuu – miten käy lääkärikunnan? Torstai 11.1. klo 10.30, Messukeskus, sali 216.

Lääkäri Heli Salmi kertoo, että raskaana olevat äidit ovat yksi yleisimmistä potilasryhmistä paperittomien klinikalla.

– Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat tehneet hiljattain päätöksen, jonka mukaan raskaana olevat naiset pääsevät normaalin neuvolaseurannan piiriin. Potilaat eivät kuitenkaan aina tiedä, mitä tämä käytännössä tarkoittaa, Salmi sanoo.

Salmi kertoo, että yksi syy tähän löytyy terveydenhuoltojärjestelmästä.

– Nykyistä terveydenhuoltojärjestelmää ei ole luotu sellaista ihmisryhmää varten, jolla ei ole käytössään esimerkiksi puhelinta.

Salmi toivoo, että esimerkiksi neuvolat palaisivatkin tavallaan juurilleen.

– Kun ensimmäinen kaikille avoin neuvola avattiin 1920-luvulla Helsingin Kallioon, alueen lapsikuolleisuus tippui dramaattisesti. Neuvolan olisi nykypäivänäkin hyvä mennä sinne, missä potilaat ovat, ja ottaa avoimesti vastaan ne, jotka järjestelmästä hyötyvät.

Salmi huomauttaa, että paperittomia on tilastollisesti niin vähän, että heidän hoitamiseensa ei kannata rakentaa tehotonta byrokraattista järjestelmää. Hän korostaa, ettei paperittomien äitien ja lasten terveydenhuolto voi olla mielipidekysymys.

– Raskautta täytyy seurata. Meillä on onneksi jo olemassa hoitopolku äideille, jotka eivät pääse äitiysneuvolaan. Esimerkiksi erikoissairaanhoidon poliklinikat ovat suostuvaisia ottamaan vastaan tällaisia äitejä, jotta heidät voidaan tutkia ennen synnytystä.

Paperitonta äitiä ja lasta ei voida kotiuttaa sairaalasta, jos neuvolaseurantaa ei ole jollain lailla järjestetty. Jos lapsi ei ole pääsemässä neuvolaan, tämä päätyy erikoissairaanhoidon poliklinikalle seurantaan. Salmi kertoo, että sairaaloilla on tätä varten kirjalliset toimintaohjeet.

– Ongelmana on se, että neuvolaseurannan puuttuminen ei välttämättä tule ilmi synnytyssairaalassa. Lääkärit ja hoitajat eivät aina osaa kysyä asiaa.

Kurssi: Paperittomien terveydenhoito Suomessa. Perjantai 12.1. klo 8.30. Messukeskus, sali 318.

– Lääkäreillä on paljon annettavaa yrityselämässä. Esimerkiksi terveysalan yrityksen hallituksessa työskentelevä lääkäri on usein ainoa, joka ymmärtää, mitä työ on ruohonjuuritasolla ja mitkä ovat työntekijöiden aidot tarpeet ja haasteet. He kantavat mukanaan hyvin arvokasta tietoa, Niemistö sanoo.

Niemistö huomauttaakin, että nykylääkäri voi tehdä monenlaista uraa.

– Vastaanottotyössä ja sairaalatyössä tehdään todella arvokasta työtä. Yritysmaailmassa ja hallintotehtävässä lääkäri pystyy pureutumaan haasteisiin eri tavalla. On antoisaa päästä parantamaan tai kokonaan uudistamaan olemassa olevia prosesseja, toimintatapoja ja asiakaskokemusta.

Niemistön mukaan varsinkin nuoret lääkärit ovat aiempaa valmiimpia perustamaan yrityksiä jo melko pian valmistumisensa jälkeen. Hän uskoo, että lisääntynyt kiinnostus liittyy käynnissä olevaan startup-huumaan.

– Monelle nuorelle lääkärille yrittäjyys on houkutteleva ja innostava vaihtoehto. Osa lääkäreistä saattaa perustaa yrityksensä jo opiskeluaikana, osa taas hyvin varhaisessa vaiheessa urallaan. Usein taustalla on jokin työelämässä havaittu haaste, johon yrittäjä hakee ratkaisua.

Niemistö ei silti suosittele hyppyä yrittäjäksi suoraan koulun penkiltä.

– Suosittelen ehdottomasti kaikille lääkärin tai tutkijan uraa aluksi. Lääkäriyden täytyy olla pohjalla, ennen kuin lääkärin osaamista voi hyödyntää muualla.

”Startupeihin kannattaa suhtautua maalaisjärjellä.”

Yrittäjyys tarkoittaa aina myös riskinottoa.

– Oman yrityksen perustaminen voi johtaa parempaan tulonmuodostukseen kuin vakituinen työsuhde, mutta yrittäjyyteen liittyy aina riskejä ja jonkinasteista epävarmuutta.

Startupeihin sijoittaminen saattaa tarjota lääkärille mielenkiintoisen aitiopaikan. Niihinkin Niemistö kehottaa suhtautumaan maalaisjärjellä.

– Mukaan kannattaa lähteä hallitulla riskillä, ei koskaan velkarahalla.

Päätyi yrityselämään mukaan millä tavalla hyvänsä, Niemistö kertoo, että lääkäreiden osaamiselle on kysyntää. Muiden alojen hallitusammattilaisia löytyy kyllä, lääkärin osaamista ei löydy kenen tahansa takataskusta.

– Jos yrityksen aihemaailma liippaa yhtään läheltä terveysalaa, se, että hallituksessa on lääkäri, on yritykselle sataprosenttisen positiivinen asia.

Kaikille Lääkäripäivien osallistujille avoin kurssi: Lääkäri – yrittäjä, sijoittaja, hallitusammattilainen? 12.1. klo 13.30. Messukeskus, sali 322.

– Uskon, että kymmenen vuoden kuluttua terveydenhuollon sähköiset järjestelmät ovat sellaiset, että ne ovat käytettävissä kokonaan mobiililaitteilla.

Pyörälä muistuttaa, että lääkäreillä on aina ollut käytössään erilaisia tietovarantoja. Nykyisin lähes kaikki saatavilla oleva tieto löytyy jo sähköisenä.

– Olen varma, että kaikki lääkärit, jotka ovat tottuneet käyttämään mobiililaitteita, käyttävät myös sähköisiä tietokantoja työssään. Niissä tieto on parhaiten käsillä.

Pyörälän mielestä mobiililaitteiden käyttöön kannattaa suhtautua positiivisesti.

– Niiden käyttö on usein potilaan etu. Kun potilaalle kertoo, että lääkäri käyttää älypuhelinta tai tablettia tietojen tarkastamiseen, hän tietää lääkärin olevan huolellinen. Potilaalle ei saa silti jäädä sellainen tunne, että lääkäri selailee Facebookia, vaan hänen täytyy olla tietoinen siitä, miksi lääkäri käyttää puhelintaan vastaanotolla.

“Anatomiaa voi olla helpompi havainnollistaa mobiilisovelluksen avulla.”

Pyörälä kertoo, että mobiililaitteet voivat toimia jatkossa yhä suurempana linkkinä lääkärin ja potilaan välillä. Moni asia on helpompi selittää potilaalle, kun anatomiaa voi havainnoillistaa mobiilisovellusten avulla.

– Monimutkaisten asioiden selittäminen potilaalle voi olla paljon helpompaa, jos lääkäri voi käyttää apuna sovellusta, joka näyttää asian kuvina. Erityisen suuri hyöty tästä on, kun lapselle tai nuorelle täytyy kertoa sairaudesta tai hoidon toteuttamisesta.

Pyörälä toivoo, että jatkossa potilaat pääsisivät muutenkin osallistumaan enemmän hoitoonsa.

– Varsinkin silloin, kun potilaalla on monia lääkkeitä tai krooninen sairaus, sekä lääkäriä että potilasta helpottaisi valtavasti, jos viimeiset mittaustiedot ja lääketiedot löytyisivät helposti koosteena kännykästä. Tällä hetkellä tiedot ovat usein ainakin osittain Omakannassa, mutta palvelun käyttöliittymä ei toimi mobiililaitteilla niin hyvin, kuin sen toivoisi.

Pyörälä kertoo, että tavoitteena on tukea hoitoa siihen parhaiten sopivin keinoin.

– Parhaimmillaan esimerkiksi potilaan kotona tekemien mittausten tiedot kulkisivat suoraan lääkärin puhelimeen. Tällaisia sovelluksia on jo maailmalla, mutta ei vielä Suomessa.

Terveysteknologia on jo Suomessa huipputasoa, joten en näe estettä, miksi tällaisia ei sovelluksia ei voitaisi kehittää yhtessä terveydenhuollon ammattilaisten ja potilaiden kanssa.

“Nykypäivän lääkäri ei voi muistaa kaikkea.”

Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa mobiililaitteet valjastettiin opiskelijoiden käyttöön jo viisi vuotta sitten.

– Lääketieteen peruskoulutuksessa mobiililaitteiden mukaan tulo on ollut iso aihe. Opiskelijat ovat käyttäneet erilaisia älylaitteita pitkään, joten heille niiden käyttö opinnoissa on ollut luonnollista. Haluamme, että opiskelijamme toimivat tässä murroksessa eräänlaisina muutosagentteina. He voivat kehittää järjestelmiä yhdessä potilaiden kanssa.

Vaikka opiskelijat ovat olleet muutoksessa aallonharjalla, Pyörälä muistuttaa, että mobiililaitteiden käytöstä on hyötyä kaikille lääkäreille.

– Nykypäivän lääkäri ei voi muistaa kaikkea. Mobiililaitteista on iso hyöty jo siinä, että lääkäri pystyy valmistautumaan potilaan kohtaamiseen helpommin, kun potilastiedot ovat kännykän näytöllä jo ennen vastaanottoa.

Kurssi: Mobiililaitteet lääkärin työssä, 12.1. klo 13.30. Messukeskus 320. huom. Kurssille lähetetään ennakkotehtävä.

– Monien sairauksien riski kasvaa lihavuuden myötä, ja tämä näkyy varsinkin sydäntauteihin ja diabetekseen erikoistuvien lääkärien työssä.

Toisaalta ylipainosta löytyy syy monelle muullekin sairaudelle ja ongelmalle. Pietiläinen sanoo, että esimerkiksi hedelmöitysklinikalle saapuvan potilaan ongelmat saattavat johtua ylipainosta.

– Monen potilaan kohdalla tiedämme, että pelkät lääkkeet eivät riitä, vaan hoitosuunnitelmaan tarvitaan kokonaisvaltainen elämäntapamuutos.

“Esimerkiksi nettivalmennukset voivat toimia hyvänä apuna, silloin, kun kevyt hoitomuoto riittää potilaalle.”

Pietiläisellä on 25 vuoden kokemus lihavuustutkimuksesta. Myös hänen puheenvuoronsa Lääkäri 2018 -tapahtumassa käsittelee elintapamuutosta lihavuuden hoidossa.

– Lihavuuden hoito on saanut paljon mediatilaa, mutta itse työ on ollut huonoissa kantimissa. Tarkoituksenani on kertoa, miten voimme yhdessä parantaa potilaan saamaa palvelua rajallisista resursseista huolimatta. Esimerkiksi nettivalmennukset voivat toimia hyvänä apuna, silloin, kun kevyt hoitomuoto riittää potilaalle. Nettivalmenuksista voi olla valtava hyöty silloin, kun lääkärillä itsellään ei ole käytettävissä lihavuuden hoitoon erikoistunutta tiimiä.

Pietiläinen huomauttaa, että nykylääkäri joutuu pohtimaan myös syitä lihavuuden taustalla.

– Monesti lihavuuden hoidon tiellä on esteitä. Hoitoon tarvitaan uudenlaista ajattelua ja psykologista tukea. Potilailla on hyvin erilaisia syitä sille, miksi ei lihavuuden hoito ei onnistu ja kulkeudu käytännön tasolle saakka.

Pääluento: Kirsi Pietiläinen. Messukeskus 10.1. klo 12.45–13.15.

– Meidän olisi löydettävä keinoja opettaa tuleville lääkäreille parempaa itsetuntemusta, mikä taas yleensä vahvistaa itsetuntoa. Lääkäri, jolla on hyvä itsetunto, osaa olla tarvittaessa myös nöyrä. Lisäksi hän osaa olla itselleen armollinen, mikä ei aina ole helppoa suorituskeskeisille kympin oppilaille.

Tuukkasen mukaan lääketieteen opinnoissa tulisi painottaa myös moniammatillisen tiimityöosaamisen merkitystä.

– Sellaiset lääkärin tehtävät ovat harvassa, joissa pärjää yksin omalla osaamisellaan.

Lääkärin jaksamisesta puhuminen on Tuukkasen mielestä tärkeää jo siksi, koska lääkärin työ on vaativaa ja kokonaisvaltaista. Lääkäri joutuu kestämään myös epävarmuutta ja painetta.

– Työ alkaa helposti hallita koko elämää, jollei siinä ole muita merkityksellisiä ulottuvuuksia. Lääkäreiden jaksamisesta on viime vuosina sentään alettu puhua, mutta aivan liian vähän. Usein ajatellaan, että uupuva lääkäri on heikko tai hänessä on jotain vikaa. Aina pitäisi kuitenkin pohtia, mikä johti uupumiseen ja miten uupumisriskiä voisi vähentää työyhteisössä. Hyvinvoiva lääkäri jaksaa hoitaa paremmin muita.

”Nykyiset opiskelijat tulevat toimimaan aivan uudenlaisessa ympäristössä.”

Tuukkanen huomauttaa, että tulevat lääkärit kohtaavat aivan uudenlaisia haasteita entisten lisäksi.

– Ensinnäkin kilpailu työpaikoista tulee kiristymään, ja se näkyy jo nyt. Jatkossa ei ole itsestään selvää, että pääsee erikoistumaan juuri haluamalleen alalle. Teknologinen kehitys etenee huimin harppauksin, mikä muuttaa väistämättä tapoja tehdä työtä.

Nykyiset opiskelijat tulevat toimimaan aivan uudenlaisessa ympäristössä. Tuukkasen mielestä tulevaisuudessa lääkäreitä on aivan varmasti monenlaisissa eri tehtävissä ja nykyisen kaltaista, perinteistä lääkärin työtä tekee vain osa valmistuneista.

– Tulevaisuustutkijat ennustavat, että geeni-, kantasolu- ja muun teknologian avulla suurin osa sairauksista saadaan parannettua seuraavien vuosikymmenten aikana ja ihmisen eliniän odote kasvaa huomattavasti. Voi olla, että nykyiset opiskelijat joutuvat uudenlaisten eettisten pohdintojen eteen, kuten mitä tehdä, kun kaikki on mahdollista?

Lisäksi lääkärin rooli tulee muuttumaan auktoriteetista ja parantajasta asiantuntijaksi ja potilaan kumppaniksi.

– Potilas ei ole enää toiminnan kohde vaan aktiivinen subjekti, joka haluaa ja jonka täytyy saada vaikuttaa omaan hoitoonsa ja siihen liittyviin ratkaisuihin.

Opiskelijan hyvinvointi – työelämän hyvinvoinnin perustaja. Torstaina 11.1. klo 8.30. Messukeskus sali 211