Lääkärin työssä ei pärjää pelkällä tiedolla

Hyvä itsetunto parantaa yhteistyö- ja tiimityövalmiuksia ja auttaa pääsemään pettymysten ja vastoinkäymisten yli. Keski-Suomen keskussairaalan ylilääkäri Johanna Tuukkasen mielestä lääketieteen koulutuksessa pitäisikin kiinnittää huomiota myös henkilökohtaisiin valmiuksiin, joita potilaiden kohtaamisessa ja hoitamisessa tarvitaan.

– Meidän olisi löydettävä keinoja opettaa tuleville lääkäreille parempaa itsetuntemusta, mikä taas yleensä vahvistaa itsetuntoa. Lääkäri, jolla on hyvä itsetunto, osaa olla tarvittaessa myös nöyrä. Lisäksi hän osaa olla itselleen armollinen, mikä ei aina ole helppoa suorituskeskeisille kympin oppilaille.

Tuukkasen mukaan lääketieteen opinnoissa tulisi painottaa myös moniammatillisen tiimityöosaamisen merkitystä.

– Sellaiset lääkärin tehtävät ovat harvassa, joissa pärjää yksin omalla osaamisellaan.

Lääkärin jaksamisesta puhuminen on Tuukkasen mielestä tärkeää jo siksi, koska lääkärin työ on vaativaa ja kokonaisvaltaista. Lääkäri joutuu kestämään myös epävarmuutta ja painetta.

– Työ alkaa helposti hallita koko elämää, jollei siinä ole muita merkityksellisiä ulottuvuuksia. Lääkäreiden jaksamisesta on viime vuosina sentään alettu puhua, mutta aivan liian vähän. Usein ajatellaan, että uupuva lääkäri on heikko tai hänessä on jotain vikaa. Aina pitäisi kuitenkin pohtia, mikä johti uupumiseen ja miten uupumisriskiä voisi vähentää työyhteisössä. Hyvinvoiva lääkäri jaksaa hoitaa paremmin muita.

”Nykyiset opiskelijat tulevat toimimaan aivan uudenlaisessa ympäristössä.”

Tuukkanen huomauttaa, että tulevat lääkärit kohtaavat aivan uudenlaisia haasteita entisten lisäksi.

– Ensinnäkin kilpailu työpaikoista tulee kiristymään, ja se näkyy jo nyt. Jatkossa ei ole itsestään selvää, että pääsee erikoistumaan juuri haluamalleen alalle. Teknologinen kehitys etenee huimin harppauksin, mikä muuttaa väistämättä tapoja tehdä työtä.

Nykyiset opiskelijat tulevat toimimaan aivan uudenlaisessa ympäristössä. Tuukkasen mielestä tulevaisuudessa lääkäreitä on aivan varmasti monenlaisissa eri tehtävissä ja nykyisen kaltaista, perinteistä lääkärin työtä tekee vain osa valmistuneista.

– Tulevaisuustutkijat ennustavat, että geeni-, kantasolu- ja muun teknologian avulla suurin osa sairauksista saadaan parannettua seuraavien vuosikymmenten aikana ja ihmisen eliniän odote kasvaa huomattavasti. Voi olla, että nykyiset opiskelijat joutuvat uudenlaisten eettisten pohdintojen eteen, kuten mitä tehdä, kun kaikki on mahdollista?

Lisäksi lääkärin rooli tulee muuttumaan auktoriteetista ja parantajasta asiantuntijaksi ja potilaan kumppaniksi.

– Potilas ei ole enää toiminnan kohde vaan aktiivinen subjekti, joka haluaa ja jonka täytyy saada vaikuttaa omaan hoitoonsa ja siihen liittyviin ratkaisuihin.

Opiskelijan hyvinvointi – työelämän hyvinvoinnin perustaja. Torstaina 11.1. klo 8.30. Messukeskus sali 211