Kaikki uutiset

Marjo-Parkkila Harju Lääkäri 2017:n avajaisissa: Resurssien heikkeneminen huolettaa

”Lääkäriliitto on jo pitkään ollut huolissaan lääkärikoulutuksen ja lääketieteellisen tutkimuksen resursseista ja heikentyneistä mahdollisuuksista” sanoi Lääkäriliiton hallituksen puheenjohtaja Marjo Parkkila-Harju Lääkäri 2017:n avajaisissa. Tässä hänen puheensa kokonaisuudessaan.

Tänään alkanut Lääkäri 2017 -tapahtuma on Suomen suurin lääketieteellinen jatko- ja täydennyskoulutustapahtuma. Se järjestetään nyt nykymuodossaan 44. kerran.

Tapahtumaa on kehitetty aktiivisesti. Erityisesti on panostettu opetusmenetelmien ja kurssien kehittämiseen. Tästä lämmin kiitos kuuluu aktiiviselle ohjelmaryhmälle, ohjelmaa tuottaneille yhdistyksille ja niiden toimijoille.

Olemme viimeisen vuoden ajan tehneet saumatonta yhteistyötä Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin, Finska Läkaresällskapetin ja Lääkäriliiton kanssa Lääkäri 2017 -tapahtuman ilmeen ja rakenteen modernisoinnissa. Erityiskiitos tästä uudistuksesta kuuluu Lääkäriliiton toimiston väelle.

Tapahtuman teema ”Lääkärinä tulevaisuuteen” herättää ajatuksia, mielenkiintoa, mutta myös epävarmuutta. Lääkäreiden arki tulee väistämättä muuttumaan. Muuttuvassa arjessa työskenteleminen vaatii uusia taitoja.

Koulutuksen perustan pitää kuitenkin olla kunnossa. Lääkäriliitto on jo pitkään ollut huolissaan lääkärikoulutuksen ja lääketieteellisen tutkimuksen resursseista ja heikentyneistä mahdollisuuksista. Lääkäreiden koulutusmääriä on lisätty, mutta koulutuksen resursseja on vähennetty. Opetusvastuuta on siirtynyt palvelujärjestelmän puolelle ilman siihen osoitettuja resursseja. Nämä toimet ovat aiheuttaneet huolta opetuksen laadun takaamisesta.

Sosiaali- ja terveysministeriön alainen erikoislääkärikoulutuksen koordinaatiojaosto sai viime vuoden marraskuussa valmiiksi erikoistumiskoulutuksen toimenpideohjelman vuosille 2017-19. Toimenpideohjelmassa on kirjaus, jonka mukaan ”lääketieteen perusopetuksen sisäänottomääriä tulisi arvioida lähitulevaisuudessa ja harkita sisäänoton vähentämistä noin vuodesta 2020 alkaen”. Tämä on laajapohjaisen koordinaatiojaoston yksimielinen näkemys.

Toimenpideohjelmassa nousee vahvasti esiin myös Lääkäriliiton pitkäaikainen tavoite erikoislääkärikoulutuksen laadun kehittämisestä. Tavoitteeksi on asetettu, että menetelmä koulutuksen säännölliselle laadunarvioinnille on luotu, testattu ja otettu käyttöön vuoteen 2019 mennessä. Yliopistojen roolia koulutuksen ohjaajina ja laadunvarmistajina onkin tärkeä selkeyttää. Lisäksi erikoislääkärikoulutukselle on luotava yhteinen teoreettinen koulutuskehys. Erikoisalakohtaiset osaamisvaatimukset tulee määritellä, ja koulutusten sisällöt on yhtenäistettävä valtakunnallisesti. Erikoislääkärikoulutus on keskeinen tekijä koko suomalaisen terveydenhuollon laadulle.

Eräs osoitus suomalaisen lääkärikoulutuksen ja lääketieteen koulutuksen tutkimuksen arvostuksesta on se, että Euroopan lääkärikoulutuksen järjestön AMEE:n kongressi järjestetään tämän vuoden elokuun lopussa Helsingissä. Tähän korkeatasoiseen kongressiin tänne Messukeskukseen odotetaan lähes neljää tuhatta osallistujaa.

Suomen Lääkäriliiton täyttäessä sata vuotta tehtiin liiton ensimmäinen strategia vuosille 2010-2017. Strategiassa määriteltiin suuntaviivat, joiden mukaan Lääkäriliiton toimintaa on siitä alkaen ohjattu. Strategian päivittäminen tehdään tämän vuoden aikana. Lääkäriliitto haluaa vastata muuttuvan toimintakentän haasteisiin tulevinakin vuosina.

”Potilaan parhaaksi lääkärin taidoin” on ollut johtava teema Lääkäriliiton toiminnassa aiemminkin, mutta sen tuominen näkyväksi osaksi terveyspoliittista toimintaamme on ollut tärkeää.

Ammattiyhdistystoiminta on murroksessa. Lääkäriliitto on vahva jäsentensä edunvalvoja, mutta meidän on pystyttävä myös tuottamaan vastuullista osaamista ja hyötyä ympäröivälle yhteiskunnalle. Lääkäriliiton asiantuntemuksella onkin paljon annettavaa esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa lainsäätäjän kumppanina.

Yhteiskunnan muutokset ja potilaiden odotukset muuttavat toimintaympäristöämme radikaalisti.

Digitalisaatio on tullut jäädäkseen. Muutoksen nopeutta ja tarkkaa suuntaa on vaikea ennustaa, mutta tulevaisuuden ennakointi on myös tulevaisuuden tekemistä. Lääkäriliitto on käynnistänyt Lääkäri 2030 -hankkeen, jossa pyrimme hahmottamaan millaisia vaatimuksia tulevaisuuden terveydenhuolto meille ja koulutuksellemme asettaa.

Lääketiede muuttuu entistä enemmän yksilölliseen suuntaan genomiikkaaa ja big dataa hyödyntäen. Terveysteknologia tuo lääketieteeseen aivan uusia mahdollisuuksia, mutta meitä ammattilaisia tarvitaan niiden kehittämisessä niin, että lopputuloksena olisi terveyshyötyä ja parempaa pärjäämistä.

Omahoidon vahvistuminen ja potilaiden vahvempi osallistaminen omaan hoitoonsa on tärkeää ja välttämätöntä. Tulevaisuudessa ammattilaisten ja potilaiden kohtaaminen tapahtuu enemmän sähköisten palveluiden avulla.

Lääkärin työssä nousevat nykyistä tärkeämmäksi vuorovaikutustaidot, moniammatillisuus ja tiimityö. Moninaisen ja monimutkaisen tiedon lisääntyessä lääkärin rooli tiedon hallinnassa ja sen tulkitsemisessa korostuu entisestään. Tietoa tulee käyttää aktiivisesti myös terveydenhuoltojärjestelmän kehittämisen ja johtamisen välineenä.

Kurkistimme jo tulevaisuuden terveydenhuoltoon tämän iltapäivän avoimessa kansalaisseminaarissa. Lääkäriliitto on kartoittanut väestön ja lääkärien näkemyksiä terveydenhuollon digitalisaatiosta ja muista tärkeistä tulevaisuuden muutostekijöistä. Yleinen asenne digitalisaatiota kohtaan on positiivinen. Väestöstä kaksi kolmasosaa ja lääkäreistä neljä viidesosaa uskoo sähköisten palveluiden parantavan hoidon saavutettavuutta. Terveyden ja hoidon seuranta mielletään hyvin tehtäväksi sähköisten palveluiden kautta, mutta sairauksien diagnosointi ja hoidon määrittäminen nähdään vielä pääsääntöisesti kasvokkain tapahtuvaksi.

Digitalisaation uskotaan tuovan kustannussäästöjä, mutta epäilyjä on terveydenhuollon tasa-arvon vahvistumiseen. Uudet toimintatavat täytyykin pystyä tuomaan terveydenhuoltoon niin, että niistä saatava hyöty on kaikkien käytettävissä. Pystyäksemme kehittämään suomalaista terveydenhuoltoa potilaan parhaaksi tarvitsemme kaikkien terveydenhuollon ammattilaisten hyvää ja rakentavaa yhteistyötä.

Sote-uudistusta on valmisteltu vuosikausia. Edeltävistä vaikeuksista huolimatta positiivista on, että Sipilän hallitus on nyt sitoutunut viemään sote-uudistuksen maaliin. Uudistuksen vaikeusastekerrointa on kylläkin lisätty nivomalla se yhteen aluehallintouudistuksen kanssa.

Lääkäriliiton näkemykset uudistuksen linjauksista eivät ole kaikilta osin olleet yhteneväisiä hallituksen valitsemien kanssa, mutta ainakin yhdestä asiasta olemme täysin yksimielisiä: uudistus on toteutettava nyt. Uudistuksessa otetaan isoja askeleita oikeaan suuntaan liitonkin näkemyksen mukaan: palvelujen järjestäjän kokoa kasvatetaan siirtämällä järjestämisvastuu kunnilta maakunnille ja rahoitusvastuu kunnilta valtiolle.

Sote- ja aluehallintouudistus on Suomen itsenäisen historian suurimpia lainsäädäntö- ja hallintouudistuksia. Tällaisia uudistuksia ei tehdä muutaman vuosikymmenen välein. Uudistusta koskeva lainsäädäntö on toteutettava niin, että se mahdollistaa järjestelmän kehittämisen ja samalla tulevaisuuden haasteisiin vastaamisen.

Uudistus on historiallisen suuri myös henkilöstön kannalta. Henkilöstö maakunnissa on otettava aidosti mukaan suunnitteluun ja toteutukseen. Lääkärit ovat terveydenhuollon ydintoimijoita. Lääkärien pysyvyyden turvaamiseksi työnkuvien ja työolosuhteiden on oltava kunnossa ja oikein resursoituja. On tärkeää, että lääkärit voivat keskittyä aidosti potilaiden hoitamiseen ja muut ylimääräiset aikaa vievät asiat järjestetään vihdoin kuntoon. Työnteon sujuvuus ja hyvä johtaminen parantavat työssä jaksamista ja työhyvinvointia.

Terveyden tasa-arvon lisääminen, palvelujen saatavuuden parantaminen ja terveydenhuollon perustason vahvistaminen ovat Lääkäriliiton tärkeitä tavoitteita. Mielestäni nyt ratkaistaan, saadaanko Suomeen toimiva ja tasa-arvoinen perusterveydenhuolto.

Perusterveydenhuollon tulee olla terveydenhuollon kivijalka. Suomen perusterveydenhuollossa on todella laajaa osaamista, mutta jatkossa tarvitsemme perusterveydenhuoltoon vielä enemmän kokeneita lääkäreitä ja pitkäaikaisia hoitosuhteita.

Hoidon sujuvuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseksi perustason ja erikoissairaanhoidon integraation on vahvistuttava. Nyt esitetyissä linjauksissa me ammattilaiset näemme tässä merkittäviä haasteita. Parempi integraatio mahdollistaisi tasapainoisemman kehittämisen, vähentäisi rajapintoja ja osaoptimointia.

Uudistus merkitsee myös haastetta lääketieteelliselle tutkimukselle ja lääkärikoulutukselle, joiden asema on ehdottomasti turvattava terveydenhuollon laadun varmistamiseksi.

Valinnanvapauslainsäädäntöä koskevat linjaukset julkaistiin juuri joulun alla. Lääkäriliitto kannattaa potilaan valinnanvapauden hallittua lisäämistä. Palvelutuotannon monipuolistaminen erityisesti perustason palveluihin voi lisätä kustannustehokkuutta ja luoda uusia palveluinnovaatioita. Tämä mahdollistaa myös suuremman lääkärijoukon toimimisen julkisesti ohjatussa ja rahoitetussa terveydenhuollossa.

Julkisen terveydenhuollon ydintä on ympärivuorokautinen päivystystoiminta. Päivystystoiminnan kustannustehokas järjestäminen edellyttää riittävän päiväaikaisen toiminnan takaamista päivystäviin yksiköihin niiden profiilien mukaisesti.

Huolenamme on, että hoidon laatuun perustumattomat mielikuvat vaikuttavat potilaan valintoihin. Perusteltujen valintojen tekeminen edellyttää ajantasaista, luotettavaa ja riittävän kattavaa tietoa palveluista ja niiden laadusta. Hoidon laadun mittaaminen ja näkyväksi saaminen on ennen kaikkea potilaan etu. Kansalaisten tarvitseman laatutiedon kokoaminen vaatii nyt vahvaa kansallista panostusta ja ohjausta. Terveydenhuollossa resurssit ovat aina rajalliset, joten moraalisesti ja eettisesti kestävää on vain se, että tehdään oikeita ja vaikuttavia asioita. Kustannuskehityksen hillitsemiseksi täytyisikin linjata, mitkä palvelut kuuluvat julkisen rahoituksen piiriin.

Vaikka sote-järjestämisvastuu siirtyy vuoden 2019 alusta maakunnille, jää kunnille merkittävä rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Tänä vuonna järjestettävät kuntavaalit ovat myös terveysvaalit. Lääkäriliiton kuntavaalitavoitteissa korostetaan syrjäytymisen ehkäisyä, päihteiden käytön vähentämistä sekä liikunnan lisäämistä kaikissa ikäryhmissä. Lääkäreitä tarvitaan edelleen myös kuntapäättäjiksi.

Lääkäri 2017 katsoo tulevaisuuteen. Vaikka tulevaisuus tulee haastamaan meitä monin tavoin, uskon meidän pystyvän vastaamaan näihin haasteisiin ja olemaan mukana muutoksen toteuttamisessa. Profession yhteisöllisyys ja lääkärin perusarvot ovat tärkeä voimavara myös tulevaisuutta tehtäessä.

Uskallan luvata, että näiltä päiviltä saamme hyviä ajatuksia ja tulevaisuudessa tarvitsemiamme työvälineitä. Lisäksi verkostoituminen, avoin keskustelu ja yhdessäolo ovat tärkeitä meille jokaiselle. Ne luovat myös profession yhtenäisyyttä.