Tulevaisuudessa perimän kartoittaminen lisääntyy

– Jos omassa perimässäni on riskitekijöitä, kuten sydän- ja verisuonitauteja, miksen muuttaisi geenejäni niin, että riski sairastua poistuu? Jos on kyse perinnöllisestä sairaudesta, kuka ei haluaisi lieventää inhimillistä kärsimystä ja hätää? pohtii digitaalisen terveyden asiantuntija Pekko Vehviläinen.

Hän on kartoittanut oman perimänsä.

– Omasta dna:stani selviää muun muassa, että suurin osa masennuslääkkeistä ei tehoa minuun lainkaan.

Vehviläinen kertoo lääketutkimuksesta, jossa testattiin kolesterolilääkettä. Statiini vaikuttaa, jos ihmisellä on tietty geeni. Jos tämä puuttuu, kolesterolilääkettä syö aivan turhaan.

Hoitavalla lääkärillä pitäisi Vehviläisen mielestä olla velvollisuus päästä perimään käsiksi.

Omahoidon lisääntyminen yleistyy tulevaisuudessa.

– Omahoidosta on ensimmäisiä kokeiluja Kainuussa, jossa potilaat tuovat vastaanotolle mukanaan omaa dataa. Näin lääkäri saa enemmän tietoa. Jos näytteitä otetaan vain vastaanotolla, tietoa on niukasti. Kone tekee diagnoosin luotettavammin kuin ihminen.

Vehviläisen mukaan ihmiset hakevat palvelua muualta, jos Suomesta sitä ei saa.

– Oman perimän saa kartoitettua noin 1 000 eurolla. Dna:n avulla pystyy hakemaan tulkintaa, mitä yksittäisiä geenejä voi muuttaa tai manipuloida. Ihmiset matkustavat hoitojen perässä. Maailma supistuu, kun uusi hoitomuoto keksitään.

”Miten pitkälle rodunjalostuksessa mennään?”

Vehviläisen mukaan geenimuuntelu lisää elinajan odotetta. 100 vuoden ikä ei ole pian ikä eikä mikään.

– Eliniän pitenemisen myötä ihmisten vapaa-aika lisääntyy. Mitä vaikutuksia tällä on yhteiskuntaan?

Suurimmat työkyvyttömyyttä aiheuttavat ongelmat liittyvät mielenterveyteen, Vehviläinen toteaa. Miksei työntekijöiden onnellisuutta ja hyvinvointia mitata?

– Ravintoloissa arvioidaan palvelua hymynaamoin, tuotteilla on avainlippuja ja joutsenmerkkejä, mutta työntekijöiden hyvinvointiin ei ole standardia. Sitä voitaisiin mitata helposti.

Tähän Vehviläinen tarjoaa apuvälineeksi sykemittausta. Se tarkkailee sykevälivaihtelua ja verenpaineita.

– Voimakas stressi johtuu usein epävarmuudesta. On taloudellista vaikeuksia, parisuhdeongelmia ja epävarmuutta työpaikasta. Kun kuorma kasaantuu, tulee burnout tai tehdään jotain muuta radikaalimpaa. Ilmiönä tämä tunnetaan hyvin, mutta työterveys ei ota tähän kantaa. Aktiivisuusmittausten avulla havaitaan vaikea masennus jopa kuusi kuukautta etukäteen.

Itsensä mittaamisesta huolehtiminen on myös kilpailuetu.

– Työnantajat, jotka pitävät työntekijöistään huolta, houkuttelevat luokseen parhaat työntekijät.

Yleisölle avoin seminaari ”Kurkistus 2030-luvun terveydenhuoltoon”
Tiistai 10.1. klo 14.00–16.10 Messukeskus sali 101