Huoli ruokkii toiminnallisia häiriöitä

Toiminnallinen häiriö voi pahimmillaan invalidisoida ihmisen ja aiheuttaa työkyvyttömyyttä. Lievänä se on riesa, joka haittaa arkielämää.

– Mielen voima on niin valtava, että todellisen tai oletetun vaaran uhatessa voi syntyä aivan suhteettoman voimakkaita elimistön puolustusreaktioita, kuvaa neurologian dosentti Markku Sainio Työterveyslaitokselta.

Toiminnallinen häiriö voi jopa halvaannuttaa ihmisen.

– Jos häiriötä ei tunnisteta, suuntaa on vaikea kääntää. Potilaalla voi olla sitkeä uskomus, joka ylläpitää sairaan roolia ja estää paranemista. Häiriö voi syntyä ajattelematta ehdollistumismekanismilla, mutta se ei korjaannu ilman mielen apua.

Sainio kumoaa ennakkokäsityksen, että toiminnallisia häiriöitä olisi vain erityisherkillä ihmisillä.

– Ei tarvita mielen poikkeavuutta, että alkaa oireilla. Lukuisat kuormitustekijät, kuten aikaisemmat huonot kokemukset ja ajankohtainen stressi, herkistävät hermostoa tuottamaan reaktioita.

Sainio tähdentää, että kukaan ei ole syntynyt sellaiseksi, että oireilee vähäisestä. Naisilla oireilu on yleisempää kuin miehillä. Lukuisat tekijät, mukaan lukien elinympäristö ja persoonallisuus, voivat toki vaikuttaa.

Tunnista toiminnalliset häiriöt

– Terveydenhuolto ei saisi missään nimessä tukea oireilua. Turhat tutkimukset lisäävät potilaan huolta. Näissä ilmiöissä on se vaara, että lähdetään seuraamaan potilaan toiveita lisäselvityksiin.

Sainion mukaan toiminnallisista oireista on todella paljon tietoa, mutta häiriön toteaminen menee yleensä poissulkututkimusten kautta eikä häiriön tunnistuksen kautta.

– Emme osaa riittävästi selittää potilaille, mistä heidän oireensa johtuvat. Ei riitä, että todetaan, että taustalla ei ole sairaus.

– Kaikki oireet ovat todellisia, mutta koska taustalla on eri syitä, niiden hoito ei ole samanlaista. Toiminnalliset oireet ovat läsnä myös sairauksissa. Otetaan esimerkiksi astma. Jos ihmisellä on toiminnallista häiriötä, kroppa reagoi ärsykkeisiin kokonaisvaltaisesti. Keuhkoputkien ja elimistön stressireaktioiden oireet ovat päällekkäisiä. Sairauden oireet tulisi erottaa toiminnallisista oireista, koska niille ei ole sama hoito. Kortisoni yksinään ei riitä hoidoksi, jos oireena on merkittävä huolestumisen laukaisema oireilu. Helposti jää selittämättä potilaalle, mistä oireet johtuvat.

Osaamiskeskus Hyksiin

Peruskoulutuksessa tarvitaan lisätietoa aiheesta.

– Lääkiksessä toiminnallisista oireista ja häiriöistä puhutaan tosi vähän. Sama oire voi olla sekä sairauteen liittyvä että toiminnallinen. Erot olisi hyvä tunnistaa.

Syövän ja kivun kokonaisvaltaisessa hoidossa ollaan Sainion mielestä edistyksellisiä.

– Toiminnallisten häiriöiden tunnistamista tarvitaan vielä muillakin erikoisaloilla. Kollegat toimivat pääasiassa hyvin, mutta petrattavaakin on.

Oikean tiedon puute netissä lisää epätietoisuutta. Kun potilas alkaa itsenäisesti etsiä lisätietoa netistä, hän ahdistuu. Vaihtoehtohoidot houkuttelevat.

Mutta mitä terveydenhuolto voi antaa?

– Tarvitaan lisää erityisosaamista terveydenhuoltoon ja osaamiskeskus toiminnallisista häiriöistä kärsiville. Sellaista yritetään perustaa Hyksiin. Potilaille pitää antaa keinoja, miten hoitaa toiminnallisia oireita.

Toiminnallisista vaivoista ja häiriöistä johtuvasta sairastamisesta ja toimintakyvyn menetyksestä tulee Sainion mukaan valtava kakku yhteiskunnalle. Tarvitaan tunnistus- ja hoitopolkuja, joiden tavoite on toimintakyvyn parantaminen.

317 Nuppi ja kroppa: Tunnista ja puutu toiminnallisiin häiriöihin
Perjantai 13.1.2017 klo 08.30–12.10