Kenen syöpä kiinnostaa?

Rikkaiden syövät, köyhien syövät. Niiden ilmaantuvuudessa voi olla viisinkertaisiakin eroja, mutta ilmiö ei juuri näytä kiinnostavan, pohtii professori Eero Pukkala.

Eri syöpätautien ilmaantuvuudessa voi olla viisinkertaisia eroja sosioekonomisten ryhmien – siis köyhien ja varakkaiden – välillä. Syöpään sairastumiseen liittyviä suuria eroja ei paradoksaalisesti pidetä erityisenä yhteiskunnallisena ongelmana, mutta pienetkin erot hoitotuloksissa kiinnostavat paljonkin, toteaa pitkän linjan syöpätutkija, epidemiologian professori Eero Pukkala.

Ilmaantuvuuden erot ovat suuria erityisesti niissä syövissä, joihin tupakka ja alkoholi vaikuttavat keskeisesti.

Elintasosyövät, kuten rintasyöpä, suolistosyöpä ja melanooma, ovat puolestaan yleisempiä korkeasti koulutettujen ja hyvin ansaitsevien joukossa.

– Samaan syöpään sairastunut paranee todennäköisemmin, jos hän kuuluu korkeakoulutettujen ryhmään. Noin puolet erosta selittää varhaisempi diagnoosi, muut syyt ovat hankalammin selitettävissä, Pukkala kertoo.

Saattaa olla, että terveelliset elämäntavat ja yleisesti paremmat elinolosuhteet vaikuttavat syövästä paranemiseenkin, aika usein pohditaan myös psykologisten tekijöiden, kuten ystäväverkostojen merkitystä. Näistä on niukalti näyttöä, paljon uskomuksia kylläkin.

– Siitä puolestaan on vahvaa tietoa, että sairastuneen sosioekonomisesta asemasta riippumatta hoito on Suomessa kaikille hyvää. Suomessa saadaan maailman parhaat hoitotulokset, etenkin, kun ne suhteutetaan käytössä oleviin euroihin, Pukkala tähdentää.

Vastikään Suomen Syöpärekisterin tutkimusjohtajan tehtävästä eläköitynyt Eero Pukkala on tehnyt epidemiologista tutkimusta yli 40 vuotta ja julkaissut yli 800 tieteellistä artikkelia. Pitkän uransa perspektiivistä Pukkala toivoo, että yhteiskunnan rajalliset resurssit kohdennetaan viisaasti.

– Tutkimustiedon avulla voidaan todentaa toiminnan vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta. Sekä syöpäseuloinnassa että hoidoissa on muodikkaita asioita, joiden kustannusvaikuttavuus on kyseenalaista. Tutkimuksen ääntä kannattaa kuunnella, kun painotuksista päätetään.

Pukkala näkee kohdunkaulansyövän joukkotarkastukset mielekkäinä, muista tarkastuksista ”voi olla montaa mieltä”.

– Jos tehdään tarkastuksia rutiinisti kerran vuodessa terveystietoisimmille, suunnataan panostuksia ihmisiin, jotka niistä vähiten hyötyvät.

Entä onko jotain, mitä kliinikko voi tehdä syöpätilastojen kaunistamiseksi? Tästä ja viidestä muusta sairastamisen sosioekonomisesta kulmasta lisää kaikille avoimella kurssilla 102: Terveyserot 2020: Mitä lääkäri voi tehdä sosioekonomisille terveyseroille? Keskiviikkona 8.1.2020 alkaen klo 8.30.