Käythän tallentamassa tarpeellisen materiaalin 17.9 mennessä. Tämän jälkeen materiaali ei ole enää käytettävissä.

Uudet, Lääkäri2019 –tapahtuman nettisivut avautuvat 24.10. Ilmoittautuminen lääkäripäiville alkaa 1.11.2018.

Timo Otonkoski on Suomen arvostetuimpia kantasolututkijoita ja hän työskentelee Helsingin yliopiston lääketieteellisen kantasolututkimuksen professorina. Hän on keskittynyt erityisesti 1-tyypin diabetekseen ja tehnyt siihen liittyvää uudentyyppistä kantasolutukimusta. Palkinto luovutetaan Otonkoskelle Helsingin Lääkäri 2018 -tapahtuman avajaisissa 10.1.2018.

Otonkosken tutkimustyö on jo yli neljännesvuosisadan liittynyt haiman beetasolun toimintahäiriöihin, jotka voivat johtaa mm. varhaisessa lapsuusiässä ilmaantuvaan vaikeahoitoiseen diabetekseen tai matalan verensokerin esiintymiseen. Hänen tutkimuksensa painopiste on siirtynyt vähitellen pluripotenttien eli monikykyisten kantasolujen pariin.

Emeritaprofessori Marjukka Mäkelä saa Lääkäri 2018 -tapahtumassa Pohjolan ja Suomi-yhtiön 20 000 euron lääketieteen palkinnon uraauurtavasta työstään terveydenhuollon menetelmien arvioinnin edistämiseksi.

Tutkimusprofessori Marjukka Mäkelä on terveydenhuollon menetelmien arvioinnin uranuurtaja Suomessa. Hän on työskennellyt tinkimättömästi näyttöön perustuvan toiminnan ja lääketieteen (EBM) edistämiseksi maassamme. Hän on ollut mm. käynnistämässä ja johtamassa Käypä hoito -suositusten tekemistä sekä terveydenhuollon menetelmien arviointiyksikköä Finohtaa vuonna 1995.

Marjukka Mäkelä pitää palkintoluennon Lääkäri 2018 -tapahtumassa perjantaina 12.1. klo 12.45–13.15 salissa 101.

Oireyhtymän hoitoon etsitään nyt keskustelun kautta kansallista linjausta Lääkäri 2018 päätöspäivänä. Kurssin toinen puheenjohtaja, infektiotautien erikoislääkäri, dosentti Jukka Lumio kertoo:

– Tavoite on, että kaikki salista lähtevät ymmärtävät, että kyseessä on ankara, krooninen ja biologinen sairaus, jota psyykkiset syyt eivät selitä. Toivottavasti kurssi lisää myös ymmärrystä siitä, mitä oireyhtymän oikea diagnosointi ja hoito vaativat.

Kroonista väsymysoireyhtymää sairastaa arviolta 15 000 suomalaista. Oireyhtymän diagnosointi on vaikeaa.

­– Kolmasosa terveyskeskukseen vastaanotolle tulevista potilaista valittaa pitkällistä väsymystä. Siitä joukosta pitää löytää se yksi sadasta, joka täyttää vaikean uupumuksen kriteerit.

Diagnoosia ei Lumion mukaan pystytä varmentamaan perusterveydenhuollossa.

– On tärkeää varmistaa diagnoosi ja sulkea pois muut vaihtoehdot. Tätä varten eroissairaanhoidossa olisi hyvä olla moniammatilliset tiimit. Niissä olisi hyvä olla ainakin neurologi, infektiolääkäri ja usein myös psykiatri.

”Monen potilaan kohdalla ollaan umpisolmussa”

Vaikka kroonista väsymysoireyhtymää ei vielä pystytä parantamaan, sitä voidaan hoitaa.

– Diagnoosin varmentamisen jälkeen tiimi tekee hoidon määrittelyn. Varsinaiset hoidot ja seuranta voidaan tehdä perusterveydenhuollossa.

Potilaita hämmentää se, että oireyhtymää hoidetaan nykyisin hyvin erilaisilla tavoilla eikä korvattavista hoitomuodoista ole yksimielisyyttä. Lisäksi potilaiden on ollut vaikea päästä sairauseläkkeelle tai pitkälle sairauslomalle.

– Monen potilaan kohdalla ollaan umpisolmussa. Kela ei myönnä eläkettä, vaan potilas pannaan kuntoutusrumbaan, joka ei tahdo tehota.

Potilaiden aseman parantamiseksi Suomeen perustettiin marraskuussa jo toinen potilasyhdistys, Suomen lääketieteellinen ME/CFS-yhdistys ry. Sen tarkoitus on jakaa tietoa oireyhtymästä suomalaisille lääkäreille, auttaa suomalaisia lääkäreitä verkostoitumaan keskenään ja ulkomaalaisten lääkärien kanssa ja auttaa lääkäreitä parantamaan potilaskokemusta.

KAIKILLE AVOIN KURSSI 325: KROONINEN VÄSYMYSOIREYHTYMÄ. PERJANTAINA 12.1. KLO 13:30, MESSUKESKUKSEN SALI KARVONEN.

– Köyhyys, työttymyys, huono-osaisuus ja niiden syyt nähdään yksilössä itsessään, ja erilaiset sosiaaliset ja yhteiskunnalliset tekijät jätetään tällä hetkellä liian vähälle huomiolle, Ahola-Launonen sanoo.

Varsinkin kroonisten elintapasairauksien katsotaan usein johtuvan yksilöstä itsestään.

– Krooninen elintapasairaus saattaa olla toki tietyllä tavalla itse aiheutettu ja jokainen tupakoitsija valitsee ihan itse nostavansa tupakan huulilleen. Yhteiskunnallisessa keskustelussa ei tällä hetkellä haluta nähdä sitä, että sairauden ja käyttäytymismallin syntyyn vaikuttavat monet tekijät siitä lähtien, kuinka varakkaasta perheestä potilas on ja millaiset koulutusmahdollisuudet hänellä on. Toisille ne ”oikeat” valinnat ovat  vaikeampia kuin toisille.

Ahola-Launosen mukaan kyse on tietynlaisesta terveysmoralismista.

– Moni ajattelee, että oma mahdollinen hyvä terveys ja hyväosaisuus on omaa ansiota. Ihmetellään, miksi naapuri ei lähde lenkille, kun itse lähden.

”Tieto ei lisää niitä resursseja, joita ihminen oikeasti tarvitsisi elämäntapamuutoksen tekoon.”

Toinen kasvava trendi näkyy Ahola-Launosen mielestä erilaisten geenitestien ja itsensä mittaamisen suosion lisääntymisessä.

– Joillekin näiden testien ja mittarien tarjoama tieto saattaa olla oikein hyödyllistä, mutta periaatteessa tieto ei lisää niitä resursseja, joita ihminen oikeasti tarvitsisi elämäntapamuutoksen tekoon.

Ajatus siitä, että tiedon lisääntyminen auttaisi automaattisesti potilaita, voi olla jopa haitallinen.

– Juuri nyt puhutaan paljon terveysteknologiasta ja erilaisita analyysimenetelmistä, joilla potilaille saadaan lisää tietoa. Tieto saattaa kyllä olla kiinnostavaa, mutta se ei paranna kansanterveyttä. Usein potilaan terveysongelmien taustalla on monta syytä, joihin potilas ei itse voi vaikuttaa. Esimerkiksi vuorotyön haitoista on turha saarnata, jos potilas ei voi vaikuttaa omiin työaikoihinsa.

Ahola-Launonen peräänkuuluttaa myös yhteiskunnalliseen keskusteluun nousevia terveysaiheita.

– On hyvä pohtia, miksi vain tietyt riskitekijät nousevat keskusteluun. Esimerkiksi ylipainoon ja sen aiheuttamiin terveysriskeihin puututaan jatkuvasti, mutta miksi esimerkiksi mielenterveysongelmat tai syrjintä ja sen aiheuttamat psyykkiset ongelmat eivät nouse vastaavaan kansalliseen keskusteluun?

Kurssi: Vuoden 2017 kiinnostavimmat eettiset ongelmat. Keskiviikko 10.1. klo 14. Messukeskus, sali 124.

– Uskon, että kymmenen vuoden kuluttua terveydenhuollon sähköiset järjestelmät ovat sellaiset, että ne ovat käytettävissä kokonaan mobiililaitteilla.

Pyörälä muistuttaa, että lääkäreillä on aina ollut käytössään erilaisia tietovarantoja. Nykyisin lähes kaikki saatavilla oleva tieto löytyy jo sähköisenä.

– Olen varma, että kaikki lääkärit, jotka ovat tottuneet käyttämään mobiililaitteita, käyttävät myös sähköisiä tietokantoja työssään. Niissä tieto on parhaiten käsillä.

Pyörälän mielestä mobiililaitteiden käyttöön kannattaa suhtautua positiivisesti.

– Niiden käyttö on usein potilaan etu. Kun potilaalle kertoo, että lääkäri käyttää älypuhelinta tai tablettia tietojen tarkastamiseen, hän tietää lääkärin olevan huolellinen. Potilaalle ei saa silti jäädä sellainen tunne, että lääkäri selailee Facebookia, vaan hänen täytyy olla tietoinen siitä, miksi lääkäri käyttää puhelintaan vastaanotolla.

“Anatomiaa voi olla helpompi havainnollistaa mobiilisovelluksen avulla.”

Pyörälä kertoo, että mobiililaitteet voivat toimia jatkossa yhä suurempana linkkinä lääkärin ja potilaan välillä. Moni asia on helpompi selittää potilaalle, kun anatomiaa voi havainnoillistaa mobiilisovellusten avulla.

– Monimutkaisten asioiden selittäminen potilaalle voi olla paljon helpompaa, jos lääkäri voi käyttää apuna sovellusta, joka näyttää asian kuvina. Erityisen suuri hyöty tästä on, kun lapselle tai nuorelle täytyy kertoa sairaudesta tai hoidon toteuttamisesta.

Pyörälä toivoo, että jatkossa potilaat pääsisivät muutenkin osallistumaan enemmän hoitoonsa.

– Varsinkin silloin, kun potilaalla on monia lääkkeitä tai krooninen sairaus, sekä lääkäriä että potilasta helpottaisi valtavasti, jos viimeiset mittaustiedot ja lääketiedot löytyisivät helposti koosteena kännykästä. Tällä hetkellä tiedot ovat usein ainakin osittain Omakannassa, mutta palvelun käyttöliittymä ei toimi mobiililaitteilla niin hyvin, kuin sen toivoisi.

Pyörälä kertoo, että tavoitteena on tukea hoitoa siihen parhaiten sopivin keinoin.

– Parhaimmillaan esimerkiksi potilaan kotona tekemien mittausten tiedot kulkisivat suoraan lääkärin puhelimeen. Tällaisia sovelluksia on jo maailmalla, mutta ei vielä Suomessa.

Terveysteknologia on jo Suomessa huipputasoa, joten en näe estettä, miksi tällaisia ei sovelluksia ei voitaisi kehittää yhtessä terveydenhuollon ammattilaisten ja potilaiden kanssa.

“Nykypäivän lääkäri ei voi muistaa kaikkea.”

Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa mobiililaitteet valjastettiin opiskelijoiden käyttöön jo viisi vuotta sitten.

– Lääketieteen peruskoulutuksessa mobiililaitteiden mukaan tulo on ollut iso aihe. Opiskelijat ovat käyttäneet erilaisia älylaitteita pitkään, joten heille niiden käyttö opinnoissa on ollut luonnollista. Haluamme, että opiskelijamme toimivat tässä murroksessa eräänlaisina muutosagentteina. He voivat kehittää järjestelmiä yhdessä potilaiden kanssa.

Vaikka opiskelijat ovat olleet muutoksessa aallonharjalla, Pyörälä muistuttaa, että mobiililaitteiden käytöstä on hyötyä kaikille lääkäreille.

– Nykypäivän lääkäri ei voi muistaa kaikkea. Mobiililaitteista on iso hyöty jo siinä, että lääkäri pystyy valmistautumaan potilaan kohtaamiseen helpommin, kun potilastiedot ovat kännykän näytöllä jo ennen vastaanottoa.

Kurssi: Mobiililaitteet lääkärin työssä, 12.1. klo 13.30. Messukeskus 320. huom. Kurssille lähetetään ennakkotehtävä.

– Palvelumuotoilun pääajatus on palveluiden suunnitteleminen asiakkaan lähtökohdista ja tämän kättäytymismalleista, havannoinnista ja yhteissuunnittelusta. Lääkärin työssä aihetta voidaan lähestyä pohtimalla, miten asiakas kokee hoidon ja millaisia tuntemuksia se hänessä herättää.

Sandvik huomauttaa, että lääkäri on hoitotyössä hyvin lähellä sellaisia asioita, jotka potilas kokee pelottaviksi.

– Palvelumuotoilu voikin auttaa ymmärtämään nämä lähtökohdat sekä parantamaan sitä, miten nykyhoito kohtaa potilaan ja omaisen.

Yksinkertaistettuna kyse on usein siitä, miten hoitoketjua voidaan laajentaa ja miten potilas ja mahdollisesti tämän lähipiiri saadaan osallistettua mukaan.

– Palvelumuotoilun avulla voidaan käytännössä esimerkiksi kehittää chattipalvelua tai videoyhteyttä potilaiden kanssa. Palvelu tukee potilaan kokonaisvaltaista hoitoa.

Sandvik kertoo, että chattiyhteys nousee monesti muiden sähköisten palvelukanavien yli silloin, kun puhutaan etähoitovaihtoehdoista.

– Se mahdollistaa vastaamisen erilaisissa tilanteissa sekä lääkärille että potilaalle. Potilaat yleensä pitävät chatista, sillä he saavat sen kautta matalalla kynnyksellä yhteyden ammattilaiseen.

Toinen tapa tuoda palvelumuotoilu suuremmaksi osaksi potilaan hoitoa on valjastaa erilaiset terveyden ylläpitoa mittaavat laitteet hoitosuunnitelman osaksi.

– Niille on aikansa ja paikkansa, mutta monesti potilaat jättävät ne alkuinnostuksen jälkeen hyllyyn. Tällaisista laitteista on suurin hyöty silloin, kun mittalaitteen käyttö liittyy sairauden hoitoon.

”Varsinainen potilaan hoito ja siitä saatava tieto muuttuu.”

Oli palvelumuotoilusta mitä mieltä hyvänsä, Hans Sandvik muistuttaa, että palvelumuotoilu muuttaa lääkärin työtä yhä enenevässä määrin.

– Varsinainen potilaan hoito ja siitä saatava tieto muuttuu: tieto voi tulla omaisten kautta, välineiden kautta tai suoraan mittalaitteista.

Myös potilaan ja tämän omaisten osallistuminen hoitoon on Sandvikin mukaan murroksessa.

– Esimerkiksi Ruotsissa oli muutama vuosi sitten tilanne, jossa dialyysihoitoa tarvinnut potilas kysyi, voisiko hän opetella itse kytkeytymään dialyysilaitteeseen. Asiasta kiinnostui useampi potilas. Tilanne johti pilottiohjelman rakentamiseen ja uusi hoitomahdollisuus ja tila avautui Jönköpingin sairaalaan vuonna 2011.

Sandvik kertoo, että ohjelman avulla kehitettiin itsepalveludialyysiyksikkö, jossa potilas voi tulla itse dialyysiin hänen oman aikataulunsa puitteissa.

– Kyseessä on ihan uudenlainen hoitomuoto, joka on sittemmin havaittu hyvin toimivaksi.

Kurssi: Palvelumuotoilulla kohti asiakaslähtöistä terveydenhuoltoa 12.1. klo 9. Messukeskus sali 316.

Tapahtumasovelluksesta löytyy muun muassa kurssiohjelma, tiedot kurssien puheenjohtajista ja esiintyjistä, Messukeskuksen kartta, Lääkäri 2018:n sosiaalisen median viestit, kurssisalien Viestiseinä-palvelut ja saapumisohjeet Messukeskukseen.

Sovelluksella voi myös helposti poimia kiinnostavimmat tapahtumat omaan tapahtumakalenteriin.

Sovelluksen etusivulta löytyvät päävalikon lisäksi menossa oleva ohjelma ja uutiset.

PÄÄVALIKKO

Ohjelma: Täydellinen päiväkohtainen ohjelma, sijaintitiedot ja kurssi-info.

Esiintyjät: Tiedot kaikista esiintyjistä, esitysaika ja -paikka sekä esitysmateriaalit.

Sijainti: Kartta, joka helpottaa Messukeskukseen tuloa.

Tapahtuma-alue: Pohjakartta, josta käy ilmi kaikkien osastojen ja luentosalien sijainti.

Viestivirta: Sosiaalisen median sisältöjen ajantasainen viestivirta.

Näytteilleasettajat: Näytteilleasettajat osoitteineen aakkosjärjestyksessä + hakutoiminto.

Viestiseinä: Täältä voit lähettää kysymyksesi kurssisalin Viestiseinälle ja osallistua yleisöäänestyksiin.

Info: Perustiedot tapahtumasta, iltaohjelmista, näyttelystä ja saapumisohjeet.

MENOSSA NYT

Juuri nyt menossa olevat ja seuraavaksi vuoroon tulevat tapahtumat. Painamalla tähtipainiketta lisäät haluamasi tapahtuman suosikkiesi joukkoon.

UUTISET

Lääkäri 2018:n uutisvirta reaaliaikaisesti.

NÄIN LATAAT SOVELLUKSEN:

Lääkäri 2018 -sovelluksen voit ladata laitteesi sovelluskaupasta (IOS, Android, Windows). Vaihtoehtoisesti voit ottaa kuvan tapahtumasovelluksen QR-koodista, jonka löydät muun muassa pääsylipustasi. Sovellus löytyy myös osoitteesta m.eventos.fi/laakari2018.

Laatuneuvoston puheenjohtaja, yleislääketieteen erikoislääkäri Klas Winell toivoo tilaisuuteen mahdollisimman paljon aktiivisia osallistujia.

– Arvostamme erittäin paljon sitä, että kuulijat osallistuvat ehdotusten arviointiin ja voittajan äänestämiseen. Dialogi tuo varmasti lisäarvoa kilpailuun, Winell sanoo.

”Tällaisten hankkeiden merkitys on kansantaloudellisestikin erittäin suuri.”

Laatupalkinnosta kilpailee tänä vuonna kolme hyvin erityyppistä finalistia: Työterveys Helsinki (vaihtoehtoja sairauspoissaoloille), Seinäjoen keskussairaalan geriatrian toimintayksikkö (ortogeriatrinen yhteistyö potilaiden parhaaksi) ja HYKS Vatsakeskus nefrologia (munuaissiirtojen lisääminen eläviltä luovuttajilta).

Winell kertoo, miksi juuri nämä kolme ehdokasta ovat yltäneet finaaliin saakka:

– Työterveys Helsinki on keskittynyt tuki- ja liikuntaelinten sairauksien ja kivun hoitomenetelmiin. Kun tiedämme, että tule-sairaudet ovat tärkein tai toiseksi tärkein ennenaikaiselle eläkkeelle jäämisen syy Suomessa, tällaisten hankkeiden merkitys on kansantaloudellisestikin erittäin suuri.

Seinäjoen ortogeriatrisen hankkeen vahvuus on erikoisalojen rajat ylittävä yhteistyö.

– Ortopedit ja geriatrit arvioivat yhdessä ennen leikkausta, miten vanha ihminen voidaan kotiuttaa tai saada sellaiseen hoitopaikkaan, jossa hän ei jää sängyn pohjalle. Yhteistyötä tehdään tiiviisti myös leikkauksen jälkeen.

HYKS:n Vatsakeskuksen hankkeen kohde, munuaisen vajaatoiminta, on lisääntyvä ongelma Suomessa.

– Dialyysihoito on kallista ja raskasta potilaalle. Sen takia pyritään edistämään munuaissiirtoja. Silloin tarvitaan omaissiirtoja. Toiminta on käynnistynyt Suomessa huonosti. Tämän hankkeen tarkoitus on muuttaa toimintaprosesseja niin, että omaissiirrot lisääntyvät.

”Laadun kehittämisen pitää olla systemaattista ja mitattavaa.”

Finalistit ovat jo läpäisseet tiukan valintaprosessin.

– Laatupalkinnosta kilpailevat hankkeet lähettävät hakemuksen, joka perustuu vakiomuotoiseen kaavakkeeseen. Laatuneuvoston jäsenet käyvät itsenäisesti hakemukset läpi ja pisteyttävät ne määrättyjen arviointikriteerien perusteella. Sen jälkeen me katsomme, mitä hankkeet ovat saaneet eniten pisteitä. Nämä hankkeet arvioidaan vielä yhteisessä keskustelussa.

Winell korostaa, että kaikki finalistit ovat paikkansa ansainneet.

– Laadun kehittämisen pitää olla systemaattista ja mitattavaa. Lisäksi sen tuloksellisuutta pitää pystyä arvioimaan, ja toimintaan pitää pystyä tekemään muutoksia arvioiden pohjalta. Pääasia on pystyä hahmottamaan kolme asiaa: toimintaprosessin muutos, miten sitä on arvioitu ja miten sen onnistumista on mitattu.

Winellin mielestä on hienoa, että laadun arviointi on nyt osa Lääkäri 2018 ohjelmaa.

– Suomessa saattaa olla meneillään useita erinomaisia hankkeita, joista emme ole kuulleet mitään. Tämä on uusi ulottuvuus, joka voi nyt nousta esille.

”Emme tule olemaan valmiita silloin kun sote alkaa.”

Laatupalkinnon finaalin yhteydessä pohditaan myös laadun kansallisia mittareita.

– Nyt kun sote-uudistus lähestyy, laadun arvioinnista tulee entistä tärkeämpää. Tarvitsemme systemaattista mittaamista. Valtiovallalle on tärkeä tietää miten maakunnat menestyvät suhteessa toisiinsa. Maakuntia taas kiinnostaa, mitkä palveluntuottajat tuottavat hyvää laatua. Silloin ei keskustella pelkästään euroista, vaan myös laadusta ja vaikuttavuudesta.

Missä vaiheessa laadun kansalliset mittarit ovat?

– Ne ovat vielä alkutekijöissään. Maakuntatason mittareita valmistellaan nyt ministeriön johdolla ja varmaankin ne saadaan jonkinlaiseen asentoon ennen soten käynnistymistä. Maakuntien sisäisistä mittareista meillä on hirveän vähän tietoa. Uskoisin, että maakunnat ovat aloittaneet valmisteluyön ja pohtivat, miten siitä ne tulevat seuraamaan tuottajien toimintaa.

– Vastaus lienee se, että emme tule olemaan valmiita silloin kun sote alkaa. Maakunnissa tulee aivan varmasti kiire.

Kurssi 312 Lääkäriliiton laatupalkinto 2017 -finaali ja laadun kansallisista mittareista (kaikille avoin) perjantaina 12.1.2018 klo 8.30–11.15.

1. Kurssi 113: Taustaäly vai taustahäly – keinoäly tulossa 

– Tämä kurssi sopii erinomaisesti Lääkäri 2018 muutosteemaan. Kurssilla opitaan, miten keinoälyä hyödynnetään jo nyt ja pohditaan, miten se vaikuttaa tulevaisuuteen, Niemi-Murola kertoo.

Esillä ovat muun muassa keinoäly Watsonin käyttö keskosten verenmyrkytysten varhaisessa tunnistamisessa, syövän hoito sekä uudet työelämätaidot.

2. Kurssi 219: Liikaa vai liian vähän lääketiedettä

– Kurssin nimi on hieman kryptinen, Niemi-Murola naurahtaa.

– Käytännössä kurssi käsittelee medikalisaatiota ja sen vaikutuksia.

– Meillä on paljon keinoja väestön terveydentilan kohentamiseksi. Voimme esimerkiksi antaa statiineja, jotka estävät sydäntautien kehittymistä. Toisaalta meillä on riski ylidiagnostiikkaan: lähdetäänkö hoitamaan terveitä, ja lopulta he kokevat itsensä sairaiksi, Niemi-Murola sanoo.

– Odotan mielenkiintoista keskustelua sekä puolesta että vastaan!

3. Kurssi 325: Krooninen väsymysoireyhtymä

Kurssin teema on sekä ajankohtainen että kiistanalainen.

– Krooniselle väsymysoireyhtymälle on olemassa biologinen ja lääketieteellinen perusta, mutta hoitoa ei ole tarjolla. Se herättää potilaissa ja lääkäreissä tarpeen kokeellisiin hoitoihin, mutta kokeellista hoitoa määränneiltä lääkäreiltä on rajoitettu oikeuksia.

Kurssilla kerrotaan, mitä kroonisesta väsymysoireyhtymästä tiedetään varmasti. Valvovien viranomaisten näkökulma on esillä Kelan ja Valviran puheenvuoroissa. Kurssin päättää paneelikeskustelu.

– Luvassa on tiivis päivitys yleislääkäreille, jotka saattavat kohdata oireyhtymää sairastavia potilaita, Niemi-Murola sanoo.

4. Kurssi 319: Täyttä elämää kroonisesta kivusta huolimatta

Lyhytaikaista kipua voidaan yleensä hoitaa niin, että oire paranee. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudesta johtuva kipua ei joissain tapauksessa voida korjata.

– Se että kipua ei voi hoitaa, herättää paljon ahdistusta lääkäreissä. Mutta vaikka kipua ei voisi poistaa kokonaan, potilaan elämänlaatua saatetaan pystyä parantamaan, Niemi-Murola sanoo.

Kurssilla kerrotaan, miten moniammatillinen työryhmä voi tukea voi tukea kivun hoitoa ja millä keinoilla kivut vähenevät.

5. Kivun lääkehoito, liikaa vai liian vähän? Debatti perjantaina 12.1.

Opioidien käytöstä seurannut huumeriippuvuus on jo iso tragedia USA:ssa. Nyt asiaan täytyy reagoida myös Suomessa.

– Suomessa ongelmaa ei ollut niin kauan kuin meillä oli käytössä erityinen huumeresepti. Tilanne muuttui, kun E-resepti otettiin käyttöön. Nykyisin vahvojen kipulääkkeiden määrääminen on paljon helpompaa kuin ennen. Yleislääkärit kertovat, että he ovat törmänneet tilanteisiin, joissa potilaille on määrätty kipulääke todelliseen tarpeeseen, mutta mitään suunnitelmaa hoidon purkamisesta ei ole tehty.

– Potilaan kipua voi hoitaa adekvaatisti ilman riippuvuuden vaaraa. Debatti aiheesta on todella mielenkiintoinen, Niemi-Murola sanoo.

Näyttelyalueen ohjelma-alueella on tarjolla päivittäin tietoiskuja ja Lääkäri 2018 ohjelmaryhmän järjestämiä ajankohtaisia debatteja.

Juhlaillallinen Ravintola Pörssissä alkaa klo 18.00 ja illallisen tarjoilu klo 18.30. Illalliskortin hinta on 75 euroa.

Iltabileet lähtevät käyntiin Pörssitalon 2. kerroksessa torstaina klo 19.30 alkaen.

Illan esiintyjinä ovat Michael Monroe, Diandra Flores ja Kimmo Blom.

Bilekortin hinta on 20 euroa sisältäen alkumaljan ja kaksi drinkkilippua.

Iltabileissä ei ole ruokatarjoilua.