Palvelumuotoilu osallistaa potilaan
Palvelumuotoilusta on kohistu jo pitkään, mutta miten se liittyy lääkärin työhön? Palvelumuotoiluyritys Palmun palveluliiketoiminnan muotoilijan Hans Sandvikin mukaan palvelumuotoilusta voi olla valtavasti apua potilaan hoidossa.
– Palvelumuotoilun pääajatus on palveluiden suunnitteleminen asiakkaan lähtökohdista ja tämän kättäytymismalleista, havannoinnista ja yhteissuunnittelusta. Lääkärin työssä aihetta voidaan lähestyä pohtimalla, miten asiakas kokee hoidon ja millaisia tuntemuksia se hänessä herättää.
Sandvik huomauttaa, että lääkäri on hoitotyössä hyvin lähellä sellaisia asioita, jotka potilas kokee pelottaviksi.
– Palvelumuotoilu voikin auttaa ymmärtämään nämä lähtökohdat sekä parantamaan sitä, miten nykyhoito kohtaa potilaan ja omaisen.
Yksinkertaistettuna kyse on usein siitä, miten hoitoketjua voidaan laajentaa ja miten potilas ja mahdollisesti tämän lähipiiri saadaan osallistettua mukaan.
– Palvelumuotoilun avulla voidaan käytännössä esimerkiksi kehittää chattipalvelua tai videoyhteyttä potilaiden kanssa. Palvelu tukee potilaan kokonaisvaltaista hoitoa.
Sandvik kertoo, että chattiyhteys nousee monesti muiden sähköisten palvelukanavien yli silloin, kun puhutaan etähoitovaihtoehdoista.
– Se mahdollistaa vastaamisen erilaisissa tilanteissa sekä lääkärille että potilaalle. Potilaat yleensä pitävät chatista, sillä he saavat sen kautta matalalla kynnyksellä yhteyden ammattilaiseen.
Toinen tapa tuoda palvelumuotoilu suuremmaksi osaksi potilaan hoitoa on valjastaa erilaiset terveyden ylläpitoa mittaavat laitteet hoitosuunnitelman osaksi.
– Niille on aikansa ja paikkansa, mutta monesti potilaat jättävät ne alkuinnostuksen jälkeen hyllyyn. Tällaisista laitteista on suurin hyöty silloin, kun mittalaitteen käyttö liittyy sairauden hoitoon.
”Varsinainen potilaan hoito ja siitä saatava tieto muuttuu.”
Oli palvelumuotoilusta mitä mieltä hyvänsä, Hans Sandvik muistuttaa, että palvelumuotoilu muuttaa lääkärin työtä yhä enenevässä määrin.
– Varsinainen potilaan hoito ja siitä saatava tieto muuttuu: tieto voi tulla omaisten kautta, välineiden kautta tai suoraan mittalaitteista.
Myös potilaan ja tämän omaisten osallistuminen hoitoon on Sandvikin mukaan murroksessa.
– Esimerkiksi Ruotsissa oli muutama vuosi sitten tilanne, jossa dialyysihoitoa tarvinnut potilas kysyi, voisiko hän opetella itse kytkeytymään dialyysilaitteeseen. Asiasta kiinnostui useampi potilas. Tilanne johti pilottiohjelman rakentamiseen ja uusi hoitomahdollisuus ja tila avautui Jönköpingin sairaalaan vuonna 2011.
Sandvik kertoo, että ohjelman avulla kehitettiin itsepalveludialyysiyksikkö, jossa potilas voi tulla itse dialyysiin hänen oman aikataulunsa puitteissa.
– Kyseessä on ihan uudenlainen hoitomuoto, joka on sittemmin havaittu hyvin toimivaksi.
Viimeisimmät kommentit