Kaikki uutiset

Potilas hyötyy sähköisistä palveluista

Tietojärjestelmät tarjoavat valtavasti mahdollisuuksia sosiaali- ja terveydenhuollossa tallennetun tiedon hyödyntämiseen.

Puhutaankin Big Datasta. Wikipedian mukaan se tarkoittaa erittäin suurten, järjestelemättömien, jatkuvasti lisääntyvien tietomassojen keräämistä, säilyttämistä, jakamista, etsimistä, analysointia sekä esittämistä tilastotiedettä ja tietotekniikkaa hyödyntäen.

Dosentti, päätoimittaja Ilkka Kunnamo Duodecimista on perehtynyt aiheeseen. Hänelle satelee puhujapyyntöjä.

– Olen puhunut aiheesta Lääkäriliitossakin tulevaisuustyöskentelyn yhteydessä. Olen itse pohtinut datan käyttöä Duodecimin Päätöksentuen päätoimittajana.

Big Data liittyy oleellisesti myös soteen.

– Tulevaisuudessa hoidon on tarkoitus olla asiakaslähtöistä, jossa ihminen otetaan huomioon kaikkine ongelmineen ja tarpeineen. Siihen kuuluu hyvinvointisuunnitelma, joka sisältää sekä terveydenhuollon että sosiaalihuollon tiedot. Kansalainen on suunnitelman tärkein laatija, joka asettaa omat tavoitteensa.

Kunnamon mukaan terveydenhuolto pyrkii ennustamaan ja ehkäisemään sairauksia yhdistämällä henkilön dataa ja tietämystä.

– Idea on se, että dataa hyödynnytetään osittain automaattisesti, mikä nopeuttaisi ja helpottaisi tiettyjä asioita. Silloin niille asioille, jotka tarvitsevat henkilökohtaista kontaktia, jää enemmän aikaa.

Näin saadaan tehtyä parempia ja yksilöllisempiä hoitopäätöksiä.

– Pisimmälle vietynä meillä on käytössä kaikkien kansalaisten geenitieto, jota voidaan hyödyntää.

Mittarit, anturit ja älyvaatteet

Edellä kuvattu vastaa ideaalitilannetta. Mutta uhkiakin on.

– Ammattikunnassamme on tervettä skeptisyyttä. Jos systeemit eivät toimi kunnolla, tavoite ei toteudu. Meillä on paljon kokemuksia siitä, kun tietojärjestelmät kompastelevat tai ovat hitaita.

– Datan pitää olla saatavissa yhdestä paikasta. Tietokanta, jossa data säilytetään, ja sovellus täytyy pitää erillään. Startup-yrityksetkin voisivat tehdä käyttöliittymiä, Kunnamo ehdottaa.

Hänen mukaansa potilas hyötyy sähköisistä palveluista, joihin pääsee käsiksi omalla älypuhelimella.

– Potilas saa tietoa, mitä kannattaisi tehdä terveyden hyväksi tai miten arvioida oireita. Sovellus helpottaa kroonisen sairauden seurantaa. Tämä perustuu siihen, että datan avulla pystytään tekemään parempia päätöksiä. Hoidot olisivat vaikuttavampia, ja voitaisiin luopua turhasta.

Kunnamo jatkaa ajatusta vieläkin pidemmälle.

– Potilas voi käyttää itse automaattisia mittareita ja antureita, jotka kertovat, milloin on tarpeen reagoida esimerkiksi verensokeritason muutoksiin. Älyvaatteet voivat ennakoida vanhuksen kaatumista. Kaikesta saadaan automaattisesti kertyvää tietoa Kanta-arkistoon. Kansalainen saa datasta suoraa palautetta. Jos on jotain hälyttävää, tieto menee heti terveydenhuollon ammattilaiselle tai jopa ambulanssi voidaan kutsua paikalle.

Sovellusten käyttäminen on mahdollisimman yksinkertaista.

– Iäkäskin henkilö voi ottaa yhteyttä soteammattilaiseen televisioruudun kautta, joka käynnistyy puheen avulla.

Kannattava investointi

Entä mitä tämä kaikki maksaa?

– Uusi tekniikka maksaa alussa paljon. Esimerkiksi Apotti tulee maksamaan enemmän kuin mikään muu tietojärjestelmä tähän mennessä. Investointi kannattaa, jos saadaan parempia hoitotuloksia ja säästetään ihmistyötä.

Kunnamo ennustaa, että erilaiset omahoitopalvelut tulevat käyttöön nopeastikin. Hallitusohjelman kärkihanke ODAn pitäisi olla käytössä jo vuoden päästä. ODAssa rakennetaan itse- ja omahoitoa tukeva kansallinen, sähköinen palvelukokonaisuus.

– Nämä asiat koskevat jokaista terveydenhuollon ja sosiaalialan ammattilaista ja potilasta. Kerätty data vaikuttaa ammattilaisen työhön. Tietokone avustaa päätöksenteossa. Sovellusten pitää toimia yhtä helposti kuin WhatsApp.

Parhaillaan on menossa ammattilaisten koulutus. Kunnamo kertoo, että tällä hetkellä noin 60 lääkärillä on terveydenhuollon tietotekniikan erityispätevyys. Professori Jarmo Reponen koordinoi koulutusta.

113 Big Data – uhka vai mahdollisuus?
Keskiviikko 11.1.2017 klo 08.30–12.00