Kaikki uutiset

Rokottamaton hoitohenkilökunta on riski potilaille

Uuteen tartuntatautilakiin halutaan pykälä, jossa todetaan, että vain rokotetut hoitajat ja lääkärit saavat hoitaa vakavasti sairaita potilaita.

– Suositus on, että ainoastaan rokotetut työntekijät saavat olla töissä vaikeasti sairaiden, kuten syöpäpotilaiden, elinsiirtopotilaiden ja immuunipuuttoisten potilaiden kanssa, painottaa ylilääkäri Tuija Leino Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselta.

Onko työnantajalla oikeus tietää työntekijän rokotuksista?

Totta kai on, vastaavat ne, joille asia on itsestäänselvä. Mutta on myös toinen taho, joka on sitä mieltä, että työnantaja ei voi vaatia terveydenhuoltohenkilöstöltä ajantasaista rokotustietoa.

Ilmassa on epätietoisuutta.

– Rokotuskysymys on myös moraalinen. Kuinka voi olla töissä, jos ei ole ottanut rokotuksia? Potilaita ei saa vahingoittaa. Työnantaja on heistä vastuussa, ja hänellä on oikeus tietää, mitä rokotuksia henkilökunnalla on.
Leinon mukaan infektiolääkäreillä on huoli potilaista, jos rokottamattomuus yleistyy.

– Esimerkiksi elinsiirtopotilaat ovat kalliita potilaita sekä henkisesti että rahallisesti. Tiedossa on tapauksia, joissa joku henkilökunnasta on tuonut osastolle tarttuvan taudin. Jos vanhainkodissa on jokin epidemia, melkein aina henkilökunta on siinä osallisena. Vaikka ei tulisikaan sairaana töihin, täytyy muistaa, että henkilö levittää tautia vuorokausi ennen kuin itse sairastuu.

Leino kertoo, että maailmalla on hoitohenkilökunnalle pakollisia rokotuksia ja käytössä on esimerkiksi rintanappeja, jossa lukee, että olen rokotettu.

Leinon mukaan Suomessa käytännössä melkein kaikilla aikuisilla on mpr-rokote voimassa. On myös niitä, joille tätä rokotusta ei ole lapsena annettu. Mpr antaa suojan sikotautia, vihurirokkoa ja tuhkarokkoa vastaan. Koska kyseessä on lastentaudit, aikuisella oireet ovat paljon pahemmat.

– Tuhkarokko on vakava tauti immuunipuuttoiselle ihmiselle. Sikotauti saattaa aiheuttaa miehelle kivestulehduksen ja lapsettomuutta. Vihurirokko on vaarallinen raskaana olevalle.

Hinkuyskää tavataan Suomessa edelleen.

– Se on erittäin tarttuva tauti. Jos aikuinen yskäisee vastasyntyneiden osastolla, hän voi tartuttaa monta vauvaa. Näille hinkuyskä on hengenvaarallinen tauti, koska henkitorvi on pehmeä. Uskaltaako työnantaja pitää vastasyntyneiden osastolla työntekijää, jolla ei ole riittävää rokotesuojaa?

 

Lain valmistelu kesken

Tartuntatautilain kokonaisuudistuksen tarkoituksena on korvata nykyinen tartuntatautilaki (583/86). Lain piti tulla voimaan keväällä 2016, mutta lausuntokierroksen jälkeen tartuntatautilain kokonaisuudistuksen valmisteluaikaa on päätetty jatkaa.

Lausuntokierroksella tuli esiin muun muassa perustuslakiin, muutoksenhakuun, työntekijöiden rokotussuojaan sekä kunnille ja valtiolle aiheutuviin kustannuksiin liittyviä näkökulmia, jotka tarvitsevat lisäselvittämistä. Lain valmistelussa ei ole voitu ottaa huomioon myöskään sote-uudistuksen aiheuttamia muutoksia, koska sen valmistelu on kesken. Tällä hetkellä on auki, milloin uusi laki astuu voimaan. (Lähde: eduskunta.fi)

Kurssi 325 Uusi tartuntatautilaki – voiko vain rokotettu lääkäri hoitaa potilaita?

Kurssi on avoin kaikille Lääkäri 2017 osallistujille, myös näyttelykävijöille.