Kaikki uutiset

Geeniteknologia kiehtoo Esko Valtaojaa – sairaudet voivat kadota

Geeniteknologian, nanoteknologian ja tietotekniikan nopea kehitys on avaamassa lääketieteelle uusia näköaloja. joiden vaikutuksia voimme toistaiseksi vain arvailla.

– On alkamassa valtava muutos, jonka kattavuutta edes lääkärit eivät osaa kunnolla arvioida, sanoo Lääkäri 2017:n pääluennoitsija, avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja.

Geeniteknologian kehitys syventää ja tarkentaa käsityksiämme sairauksien syistä ja hoidoista.

– Osa sairauksista on erilaisten taudinaiheuttajien aiheuttamia, osa taas johtuu siitä, että elimistömme ei aina toimi oikein. Pian ymmärrämme, mitä geeni- ja molekyylitasolla todella tapahtuu silloin, kun elimistössä kaikki ei toimi niin kuin pitäisi. Pääsemme vaikuttamaan sairauksien syntyyn perustasolla.

Valtaoja arvioi, että geeniteknologian avulla saadaan aikaan paljon suurempia asioita kuin perinteisellä lääkehoidolla.

– Nyt pystymme korjaamaan jotain, joka on jo mennyt rikki. Pian yhä useampien sairauksien hoitoon käytetään geeniteknologiaan perustuvia hoitokeinoja. Uskon, että monia sairauksia osataan tulevaisuudessa parantaa niin hyvin, että ne katoavat kokonaan.

­– Oma veikkaukseni on, että sadan vuoden päästä sairauksia ei ole enää olemassa, Valtaoja tiivistää.

Toinen lääketiedettä muovaava vahva voima on digitalisaatio. Tutkijat voivat koota valtavia datamassoja väestöstä ja muuntaa datan tilastoiksi ja tiedoksi.

­– Jo nyt kuntoilijoilla on tietokoneita, jotka tallentavat tietoa elimistön toiminnasta. Kuvittelen, että me kaikki alamme pian kantaa rutiininomaisesti rannekellon tavoin terveysmonitoreja, jotka kertovat omasta terveydestämme, mutta keräävät myös yleistä tietoa, jota voidaan käyttää hyväksi tutkimuksessa. Miljoonista ihmisistä voidaan reaaliaikaisesti katsoa, miten esimerkiksi joku lääke vaikuttaa.

Entä kuka omistaa tuon datan?

– En pitäisi tietoturvaa vakavana huolena. Sen takia ei pidä jättää tekemättä positiivisia uudistuksia.

Kolmannen suurten muutoksen terveydenhuoltoon tuo nanoteknologian kehitys.

­– Meillä on jo keinoniveliä ja tekosydämiä, mutta ne ovat kovin kömpelöitä. Sadan vuoden kuluttua korjailla omia ruumiinosiamme nanoteknologian avulla.

Uusien hoitomuotojen yhteisvaikutus voi olla hyvin dramaattinen.

– Tässäkin asiassa niin kuin monessa muussakin, maailma on vasta alkamassa, Valtaoja sanoo.

Emeritusprofessori Esko Valtaojan pääluento perjantaina 13.1. klo 12.45–13.15.