Kaikki uutiset

Ali Al Rubaye auttaa Suomeen haluavia lääkäreitä Facebook-ryhmässä

nayttokuva-2016-12-28-kello-21-55-05

Terveyskeskuslääkäri Ali Al Rubaye auttaa aktiivisesti ulkomaisia kollegojaan pääsemään lääkäriksi Suomeen. Häneltä itseltään ensimmäisen työpaikan saaminen vaati neljän vuoden ahkeran työn.

– Ensin on opittava suomen kieli. Sen lisäksi pitää suorittaa vaadittavat kokeet ja hankkia paljon työkokemusta amanuenssina ja harjoittelijana, Al Rubaye kertoo.

Ensimmäistä vakituista työpaikkaansa Al Rubaye etsi googlettamalla terveyskeskuksia ja lähettämällä sähköpostiviestejä johtaville lääkäreille. 25. hakemus tärppäsi: Paimion terveyskeskuksen johtava lääkäri Merja Laine soitti ja ehdotti tapaamista.

– Perjantaina etsin kartalta Paimion, viikonloppuna ostin auton ja maanantaina ajoin Paimioon tapaamaan Merjaa. Hän joko piti minusta tai luotti minuun ja tarjosi töitä. Nyt voin sanoa, että hän on eräs parhaista esimiehistä, joita minulla on koskaan ollut.

Pitkä pätevöityminen

EU-maiden ulkopuolelta tulevalta lääkärit kulkevat Suomessa pitkän pätevöitymispolun. Ennen varsinaisiin kuulusteluihin menoa lääkäreiltä vaaditaan puolen vuoden harjoittelu suomalaisessa sairaalassa sekä suomen tai ruotsin kielen kielikokeen suorittaminen.

Ensimmäinen kirjallinen kuulustelu on yleislääketieteen kliininen kuulustelu, jonka kysymykset liittyvät potilastapauksiin. Toisessa kuulustelussa testataan suomalaisen terveydenhuollon tuntemusta.

­– Varsinkin toinen koe on todella vaikea. Hakijat eivät aina ymmärrä edes kysymysten logiikkaa, Al Rubaye sanoo.

Facebook-ryhmän merkitys kasvaa

Monen muun kollegansa tavoin Al Rubaye auttaa Suomeen pyrkiviä ja Suomessa jo toimivia ulkomaalaisia lääkäreitä Alexander Bernikovin perustamassa Lääkäriksi Suomeen – Facebook-ryhmässä. Hän on muun muassa laatinut oppimateriaaleja ja jakanut niitä vapaasti verkossa.

­­– Kokeista selviytyminen vaatii aina kovan ponnistuksen. Tuntuu hyvältä, kun kollegat pääsevät läpi, ottavat yhteyttä ja kiittävät avusta.

Ryhmässä keskustellaan vilkkaasti, ja kieli on suomi.

­– Koska varsinaisia Lääkäriksi Suomeen kursseja ei enää juurikaan ole, ryhmän merkitys on entisestään korostunut, kertoo ryhmän ylläpitäjiin kuuluva Eliisa Kekäläinen, joka veti Lääkäriksi Suomeen -kurssia Helsingissä vuosina 2010–2014.

Apua ulkomaisille lääkäreille tarjoaa myös Lääkäriliiton käynnistämä mentorointi.

Kollegoiden tukea ei korvaa mikään

Vaikka kuulustelu varmistavat, että lääkärillä on hyvin kattavat tiedot, uuden oppiminen on jatkuvaa myös työssä.

– Vie vuosia, ennen kuin toisenlaisesta kulttuurista tullut lääkäri oppii tuntemaan suomalaisen terveydenhuollon toimintatavat. Pohjoismaita lukuun ottamatta samanlaista järjestelmää ei ole missään muualla, Al Rubaye sanoo.

­Myös henkilökunnan muista maista poikkeavat roolit vaativat totuttelua.

– Saksassa mennään suoraan erikoislääkärille, täällä ensimmäinen kontakti on usein sairaanhoitaja. Keskiössä on terveyskeskuslääkäri, jonka työ on erittäin vaativaa.

Al Rubaye kiittää tukea, jota hän saa kollegoiltaan.

­– Voin kysyä lounaspöydässä mitä tahansa. Se on mittaamattoman arvokasta. Lisäksi Suomen järjestelmään kuuluva konsultaatiomahdollisuus on erinomainen.

Pitääkö kaikilta vaatia yleislääkärin taitoja?

Al Rubaye arvioi, että Suomen järjestelmä ei ole vieläkään täysin valmis ottamaan vastaan ulkomaisia lääkäreitä.

­- Suomi tarvitsee ulkomailta tulevia lääkäreitä kuten kaikki muutkin maat, mutta Suomi menettää paljon vaatimalla kaikilta halukkailta tulijoilta yleislääkärin tietoja ja taitoja. Moni huippuasiantuntija jää tulematta, koska he ovat tehneet vuosia vain oman erikoisalansa töitä.

Suomeen haluavia lääkäreitä Al Rubaye neuvoo opettelemaan suomen kielen ja kulttuurin mahdollisimman nopeasti.

– Kieli on avain kaikkeen. Ja jos ei ymmärrä kulttuuria, potilaan kohtaaminen ja hoitaminen ei ole helppoa. Kannattaakin kokeilla aivan kaikkea suunnistuksesta salmiakkiin!

Kurssi 116 Maahanmuuttajalääkäri omassa työssään Suomessa.
Keskiviikkona 11.1. klo 08.30–11.25